Nuoret, rauha ja turvallisuus

Nuoruus on vaihe jokaisen ihmisen elämässä. Yhtenäistä määritelmää nuorille on vaikea antaa. Määritelmät vaihtelevat niin alueellisten, kansallisten kuin kansainvälisten instituutioiden välillä. Nuoret ovat moninainen joukko yksilöitä, joilla on erilaisia kokemuksia riippuen esimerkiksi kulttuurisista tai sukupuolisista taustoista.

Nuoria koskee samat yhteiskunnalliset turvallisuushaasteet kuin muitakin, minkä lisäksi nuoruuteen kuuluu omat erityispiirteensä haasteiden ja mahdollisuuksien osalta.

”Kansainvälisesti ja historiallisesti nuoret ovat usein edustaneet konfliktinratkaisussa tulevaisuutta ja vanhempien sukupolvien taakoista ja traumoista vapaita näkökulmia.”

Tutkimuksen mukaan nuoret rinnastetaan helposti väkivaltaan. Stereotyyppinen mielikuva nuorten syrjäytymisestä ja sen luomista uhkakuvista vie keskustelun pois ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Julkisessa keskustelussa on pitkään unohdettu, että nuoret ovat yksilöitä eikä valtaosa heistä ole osallinen väkivaltaan. Oikeastaan nuoret ovat aktiivisia toimijoita väkivallan ehkäisyssä ja rauhanrakentamisessa – ja tällaisia osallistumisen mahdollisuuksia tulisikin tukea.

Konfliktien seuraukset näkyvät nuoren elämässä pitkään

Konfliktien, rikollisuuden ja väkivallan seuraukset vaikuttavat nuorimpiin jopa vuosikymmeniä. Erilaiset väkivallan muodot saattavat traumatisoida: esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:n tutkimus Syyrian konfliktin keskellä eläneistä lapsista kertoo karulla tavalla, kuinka nuorten mielenterveydelliset ongelmat voivat lisääntyä konfliktialueella.

Nykyään esimerkiksi ulkopuolisuuden tunne voi jättää jälkensä nuoreen pitkäksi aikaa. Vaikuttamismahdollisuuksien puute, epävarmuus, paineet ja näköalattomuus saattavat ajaa nuoren etsimään paikkaansa jostain vaihtoehtoisesta yhteisöstä kuten väkivaltaisista järjestöistä. Toisaalta turhautuminen yhteiskuntaan voi voimaannuttaa positiivisella tavalla ja saada nuoren osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kestävän rauhan rakentamista yli sukupolvirajojen

Rauhankysymykset koskettavat kaikkia. Rauhantyö on pitkäjänteistä ja se vaatii ylisukupolvista yhteistyötä. Kestävää rauhaa ei voi rakentaa ilman nuoria.

Sadankomitea tarjoaa nuorille mahdollisuuksia kouluttautua ja vaikuttaa rauhanpoliittisissa kysymyksissä. Järjestämme rauhanlähettiläskoulutuksia, joissa tutustutaan rauhanliikkeen työhön, turvallisuuspolitiikkaan ja aseidenriisuntaan. Lisäksi olemme mukana Nuoret, rauha ja turvallisuus -työssä osana Suomen 2250-verkostoa.

Rauhanlähettiläskoulutukset innostavat nuoria edistämään rauhaa

Kuva rauhanlähettiläskoulutuksesta vuodelta 2016.
Rauhanlähettiläät Rauhanaseman rappusilla vuonna 2016

Sadankomitea järjestää vuosittain rauhanlähettiläskoulutuksen, jonka tavoitteena on tarjota nuorille tietoa rauhanpolitiikasta ja rauhanliikkeen moninaisesta työstä. Koulutus on suunnattu rauhantyöstä kiinnostuneille erilaisista taustoista tuleville 18-29-vuotiaille nuorille.

Vuodenmittaiset rauhanlähettiläskoulutukset koostuvat koulutuspäivistä ja itsenäisestä työskentelystä. Koulutuspäivien aikana tutustutaan muun muassa asevarusteluun ja aseidenriisuntaan sekä kestävän rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin. Koulutuksen päätteeksi jokaisen nuoren kanssa keskustellaan hänelle sopivista tavoista edistää rauhaa omassa elämässään esimerkiksi urasuunnitelmien, opintojen tai vapaaehtoistyön kautta. Kouluttajina toimii kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita, tutkijoita, viranomaisia ja päättäjiä.

Lue lisää rauhanlähettiläskoulutuksista sekä aikaisempien vuosien osallistujien kokemuksista täältä.

Nuoret, rauha ja turvallisuus luo vaikuttamismahdollisuuksia

Nuoret, rauha ja turvallisuus on YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymä päätöslauselma 2250, jonka avulla nuoret halutaan osaksi rauhanrakennuksen eri vaiheita ja päätöksentekoa.  Päätöslauselmassa nuoriksi määritellään 18-29-vuotiaat. Sadankomitea on mukana vuonna 2016 perustetussa kansalaisjärjestöjen 2250-verkostossa, jonka tavoitteena on edistää päätöslauselman toimeenpanoa Suomessa.

Päätöslauselma sitoo YK:n jäsenvaltioita. Se ohjaa kansallisia ohjelmia, jotka käsittelevät nuoria rauhan ja turvallisuuden näkökulmista.

Mistä 2250 koostuu?

  • Osallistaminen: Nuorten osallistumismahdollisuuksia tulee lisätä päätöksenteon kaikilla tasoilla, ja heidät tulee ottaa mukaan konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen.
  • Suojelu: Valtioiden rooli korostuu ihmisoikeuksien toteutumisen edistäjinä ja nuorten suojelun takaajina konfliktin eri vaiheissa.
  • Ennaltaehkäisy: Korostetaan riittävää tukea sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen ja väkivaltaa ehkäisevään toimintaan; tuetaan kulttuurien välisiä kohtaamisia ja edistetään rauhankulttuuria esimerkiksi rauhankasvatuksen avulla.
  • Kumppanuus: Hallituksia kehotetaan tekemään laaja-alaisesti yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja alueellisten tahojen kanssa nuorten rauhantyön edistämiseksi.
  • Integroiminen: Konfliktien jälkeisissä tilanteissa nuorten erityistarpeet on huomioitava integroitumisen yhteydessä.  

Tutustu tarkemmin Nuoret, rauha ja turvallisuus toimintaan Suomessa sekä päätöslauselman 2250 sisältöön.