Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut perustavalla tavalla Venäjän aloitettua Ukrainassa hyökkäyssodan uuden vaiheen helmikuussa 2022. Suomessa on käyty aktiivista keskustelua sotilasliitto Naton mahdollisesta jäsenyydestä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa ollaan tekemässä vahvaa siirtymää asevaraiseen turvallisuuskäsitykseen.
Muuttuneessa tilanteessa monia mietityttää rauhanliikkeen näkemys sotilasliitosta käytävässä keskustelussa. Kokoamme alle yleisimpiä esiin nousseita kysymyksiä ja jäseniemme huolenaiheita, joihin vastaamalla tarjoamme tietoa mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista ja esitämme keskeisiä kantojamme. Tuemme näin rauhanpoliittisen ja inhimillisen turvallisuuden näkökulman säilymistä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.
Julkaisemme tällä päivittyvällä sivulla kysymyksiä ja vastauksia Natosta.
1. Voinko olla Sadankomitean jäsen, vaikka kannatan Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa? Entä, jos olen reserviläinen?
Kyllä voit. Sääntöjemme mukaan jäseneksi voi liittyä, jos hyväksyy yhdistyksen toiminnan tarkoituksen.
Meidän mielestämme Sadankomitean jäseniä yhdistää tavoite toimia kestävän rauhan hyväksi ja halu kehittää omaa ajatteluaan. Jäsenillämme on erilaisia näkemyksiä tavoista, joilla kestävä rauha saadaan aikaiseksi. Absoluuttiset pasifistit kieltäytyvät kaikenlaisesta väkivallasta, realistiset pasifistit taas hyväksyvät voimankäytön joissakin tilanteissa.
Myös suhtautuminen Suomen asevoimiin ja asevelvollisuuteen vaihtelee. Joukossamme on niitä, joita asevelvollisuus ei koske sukupuolen perusteella, vankeusrangaistukseen tuomittuja totaalikieltäytyjiä, siviilipalveluksen tai asepalveluksen suorittaneita sekä reserviläisiä. Ja joidenkin mielestä sotilasliitto Natoon kuuluminen vahvistaa rauhaa.
2. Tarkoittaako sotilasliitto Naton ulkopuolelle jääminen Venäjää itsevaltaisesti hallitsevan Vladimir Putinin politiikan myötäilyä?
Näkemykset Putinin harjoittamasta politiikasta on erotettava sotilaallisesta liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta, jotka ovat itsenäisen valtion tekemiä turvallisuuspoliittisia päätöksiä. Sotilasliiton ulkopuolelle jääminen ei tarkoita Venäjän toimien hyväksyntää tai myötäilyä, vaan sitä on tarkasteltava asiaankuuluvin perustein Suomen turvallisuuden, rauhan ja vakauden kautta.
Suomen Sadankomitea tuomitsee Venäjän ja sitä itsevaltaisesti hallitsevan presidentti Putinin hallinnon kansainvälisen oikeuden vastaisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Tuomitsemme Venäjän ja sen sotilasjoukkojen kansainvälistä humanitaarista oikeutta räikeästi rikkovat toimet ja julmuudet siviiliväestöä vastaan. Vaadimme Suomea kaikin keinoin edistämään niiden tutkimista ja syyllisten saattamista oikeuden eteen.
3. Voivatko rauhanjärjestöt enää toimia Suomessa, jos Suomi liittyy Natoon?
Nato-maissa on rauhanjärjestöjä, joista osa on globaalisti merkittäviäkin. Osa rauhanjärjestöistä vastustaa maidensa jäsenyyttä ja järjestää esimerkiksi Natoa vastustavia mielenosoituksia tai pyrkii väkivallattoman vastarinnan keinoin estämään Naton sotilasharjoituksia tai -kuljetuksia. Rauhanjärjestöt ovat työskennelleet erityisesti ydinaseisiin liittyvää toimintaa vastaan.
Sadankomitea aikoo jatkaa toimintaansa Suomessa. Jos Suomi liittyy Natoon, pohdimme jäsentemme kanssa, muuttaako se toimintaamme ja jos muuttaa, niin miten.
4. Miksi Sadankomitea vastustaa Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa?
Strategiamme mukaan Sadankomitea on pasifistinen ja antimilitaristinen rauhanjärjestö, joka vastustaa väkivaltaa, sotilaallista voimankäyttöä ja asevarustelua sen kaikissa muodoissa.
Perusperiaatteenamme ovat rauhanomaiset ratkaisut, joihin sotilaallinen voimankäyttö tai sotilasliitot eivät kuulu. Yhteistyöhön perustuva turvallisuus kantaa sotilaallista vastakkainasettelua pidemmälle, vakaampaan ja oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan sekä kestävään rauhaan. Tämä näkemyksemme ei ole muuttunut.
5. Mitä mieltä olemme Ruotsin jäsenyydestä sotilasliitto Natossa?
Jokainen valtio päättää itsenäisesti turvallisuusratkaisuistaan ja mihin kansainvälisiin sopimuksiin tai järjestöihin se liittyy.
Sadankomitea on suomalainen rauhanjärjestö, joka keskittyy Suomen toimintaan. Toiminnassamme pyrimme edistämään vakautta ja yhteistyövaraista turvallisuutta myös laajemmin: tavoitteenamme on, että valtiot toimisivat YK:n peruskirjan mukaisesti ja tekisivät sitä tukevia ulko-ja turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.