EU:n yhteinen puolustus

Euroopan yhteisen puolustuksen kehittämisestä on puhuttu Euroopan Unionissa paljon viime vuosina. Unionin sisällä ei ole vain yhtä mielipidettä vaan esimerkiksi jäsenvaltioiden päämiehet esittävät omia näkemyksiään ja Unionin päätöselimissä neuvottelut ovat käynnissä. Sadankomitea seuraa tilanteen kehitystä. Meidän näkökulmastamme sotilaallinen varustautuminen ei ole tapa luoda rauhaa Eurooppaan ja maailmaan.

Euroopan unioni elää murroksen aikaa ja yksi merkittävästi muuttuvista sektoreista on puolustuspolitiikka. Vuonna 2017 jäsenmaista 23 allekirjoitti sitoumuksen puolustusyhteistyön syventämiseksi. Suomi oli allekirjoittaneiden joukossa. Portugali, Malta, Irlanti, Britannia ja Tanska jättivät sopimuksen allekirjoittamatta. Heille on kuitenkin mahdollista liittyä sopimukseen myöhemmin.

Euroopan unionin jäsenmaiden armeijat vastaa yhteenlaskettuna Kiinan armeijan kokoa. Kulut sotilasmenoihin ovat yhteenlaskettuna suuremmat kuin Kiinalla. Yhteisen puolustuksen syventäminen mahdollistaisi päällekkäisten hankintojen välttämisen.

Euroopan yhteinen puolustus pähkinänkuoressa

Tavoitteet

  • vahvistaa EU:ta globaalina toimijana
  • vahvistaa EU:ta puolustusyhteisönä
  • vahvistaa jäsenmaiden puolustuskykyä

Avunanto

EU:n perussopimuksissa on lauseke, joka koskee konkreettista avunantamista toisille jäsenmaille, jos tilanne sitä vaatii. Vuonna 2017 tehdyssä sopimuksessa on lisäksi painotettu avunantamista, jos kriisi iskee. Varsinkin Suomi ajoi tätä kohtaa sopimukseen vahvasti.

Konkreettisia toimia, jolla tavoitteisiin pyritään

  • PRY, eli pysyvän rakenteellisen yhteistyön, aloittaminen. Tarkoitus antaa mahdollisuus jäsenmaille syventää puolustusyhteistyö pidemmälle, jos he niin haluavat
    • 17 PRY projektia on käynnistetty vuonna 2018 esimerkiksi koulutuksen ja operatiivisen valmiuden aloilla.
  • CARD, eli puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu, aloitetaan, jotta puolustusyhteistyötä saadaan lisättyä.
  • Kriisinhallintarakenteita halutaan parantaa, joten käynnistettiin MPCC, eli sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara.
  • EU:n nopean toiminnan joukkoja vahvistetaan. Tämä koskee sekä EU:n taisteluosastoja sekä siviivitoimijoita.

Puolustusyhteistyön syventämisen arviointi on vielä melkein mahdotonta, koska isojen projektien käynnistäminen ja niiden vaikutusten näkeminen vie aikaa.

Ongelmia

Puolustusyhteistyön syventämistä voi vaikeuttaa NATO, jos puolustusyhteistyö tulee sen toimialueelle päällekkäiseksi toimijaksi. Rauhantyön näkökulmasta on myös ongelmallista, että esimerkiksi EU:n puolustusvirasto EDAn ykköshanke koskee aseistettujen lennokkien kehittämistä. Katso täältä (tähän linkki dronien kohtaan?) lisää miehittämättömistä lennokeista.

Kiinnostavia lähteitä

Euroopan yhteinen puolustus, Sadankomitea 2016

EU:n uuteen puolustusyhteistyöhön lähtee mukaan 23 jäsenmaata, Yle 13.11.2017

EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, Puolustusvoimat

EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö, Eurooppa-neuvosto 22.11.2018

Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, Euroopan Parlamentti 10/2018

EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja puolustusyhteistyö, Puolustusministeriö

Puolustusministeri Niinistö: ”Ei tässä mitään EU:n yhteistä armeijaa olla perustamassa”, Yle 7.6.2017

Euroopan puolustuksen yhteishankkeet nytkähtivät eteenpäin Brysselissä, Yle 22.6.20171

HS-analyysi: EU:n yhteinen puolustus sai lihakset – ja nyt sen ovat huomanneet myös Euroopan aseteollisuutta kyräilevät amerikkalaiset, Helsingin Sanomat 3.5.2018