Ydinaseet

Kuva: Tim Wright / International Campaign to Abolish Nuclear Weapons 

Mitä ovat ydinaseet?

Ydinase on joukkotuhoase, joka on suunniteltu suurten ihmisjoukkojen ja alueiden tuhoamiseen. Ydinaseiden tuhovoima perustuu atomin ytimen purkautumisreaktiossa syntyvään paineeseen ja lämpöön. Lisäksi räjähdys vapauttaa laajalle alueelle säteilyä, joka voi aiheuttaa altistuneessa väestössä syöpää ja muita sairauksia sukupolvien ajan. Radioaktiivinen niin kutsuttu jälkisäteily voi ulottua jopa tuhansien kilometrien päähän räjähdyspaikasta ja tehdä alueen käyttökelvottomaksi.

Maailmassa on noin 15 000 ydinasetta, joista arviolta 1800 Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinkärkeä on välittömästi käyttövalmiudessa. Muita ydinasevaltioita ovat: Ranska, Kiina, Iso-Britannia, Pakistan, Intia, Israel ja Pohjois-Korea. Lisäksi Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu Belgiaan, Saksaan, Italiaan, Alankomaihin ja Turkkiin. Monet muutkin valtiot luottavat ydinaseisiin osana puolustustaan.

Ihmiskunnan historian häpeäpilkku

Ydinaseiden aikakausi alkoi 1942-luvun jälkeen, kun Yhdysvallat käynnisti Manhattan-projektin tarkoituksenaan rakentaa ydinase. Ensimmäinen ydinkoe tehtiin vuonna 1945 ja vain vuotta myöhemmin Yhdysvallat pudotti kaksi atomipommia Japaniin: Hiroshimaan 6.8.1945 ja muutamaa päivää myöhemmin 9.8.1945 Nagasakin kaupunkiin. Välittömiä kuolemanuhreja oli molemmissa kaupungeissa kymmeniätuhansia ja pommitusten jälkivaikutuksiin kuoli lopulta satojatuhansia ihmisiä. Kyseiset iskut ovat ainoita kertoja, kun ydinaseita on käytetty sodassa. Ydinaseiden uhrien muistoksi järjestetään vuosittain Hiroshima-päivä 6.elokuuta.

YK vaati ensimmäisessä päätöslauselmassaan nopeasti Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten jälkeen ydinaseiden täydellistä tuhoamista. Todellisuudessa ydinaseet kiellettiin viimeisenä joukkotuhoaseena kansainvälisellä sopimuksella vasta kymmenien vuosien jälkeen vuonna 2017. Edelleen ydinaseita käytetään kylmän sodan aikaisen kilpavarustelun tavoin poliittisena pelotteena.

Ydinasekiellon aika on nyt

Ydinsulkusopimus (Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons, NPT) solmittiin vuonna 1968 ja se on ollut merkittävä ydinasevarustelua hillitsevä kansainvälinen sopimus. Sopimukseen on sitoutunut suurin osa maailman valtioista. Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa ja se astui Suomessa voimaan vuonna 1970.

Ydinsulkusopimus solmittiin ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Ydinsulkusopimuksessa ydinaseettomat valtiot sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita. Ydinasevaltiot puolestaan lupaavat olla antamatta uusille valtioille ja tahoille ydinaseteknologiaa. Periaatteessa ne ovat sitoutuneet luopumaan ydinaseistaan. Koska ydinasevallat eivät ole täyttäneet omaa sitoumustaan ydinaseriisuntaan, eivätkä ole edes sitoutuneet aikatauluun ydinaseista luopumisesta, on koko ydinsulkusopimuksen merkitys heikentynyt.

Ydinaseiden leviämisen estämisen lisäksi ydinkokeet on pyritty kieltämään maailmanlaajuisesti. Osittainen ydinkoekieltosopimus neuvoteltiin vuonna 1963. Sopimus kieltää ilmakehässä ja veden alla tehtävät ydinkokeet. Kaikki ydinkokeet kieltävä ydinkoekieltosopimus (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty, CTBT) solmittiin vuonna 1996. Täydellinen ydinkoekieltosopimus on laajasti allekirjoitettu, mutta sen voimaanastumista pidetään epätodennäköisenä, koska osa ydinasemaista ei ole allekirjoittanut sopimusta. Sopimuksen ulkopuolella ovat muun muassa Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea.

Ydinaseiden haitallisuuden ja humanitaaristen seurausten tunnustamiseksi tehtiin harppaus vuonna 2017, kun YK:ssa hyväksyttiin ensimmäinen kansainvälinen ydinaseet täysin kieltävä sopimus. Ydinasekieltosopimus kieltää valtioilta ydinaseiden kehittämisen, testaamisen, tuottamisen, valmistamisen, kuljettamisen, hallussapidon, säilyttämisen, käytön tai käytöllä uhkailun. Lisäksi sopimus kieltää valtioita avustamasta, kannustamasta tai houkuttelemasta kyseisiin toimintoihin. Sopimukseen sitoutuneet valtiot eivät myöskään saa sallia ydinaseiden sijoittelua niiden alueelle.

Suomi ei ollut mukana neuvotteluissa eikä ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta.

Lisälukemistoa: