Ilmasto ja rauha

Ilmastonmuutos – uhka rauhalle ja turvallisuudelle   

Laaja turvallisuus huomioi valtion ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden ohella erilaisia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja hyvinvointiin vaikuttavia ilmiöitä. Viime vuosina ilmastonmuutos on nostanut keskusteluun ilmastoturvallisuuden merkityksen. 

Ilmaston lämpeneminen synnyttää mullistuksia elinympäristöissä. Sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, kuivuus, merenpinnan nousu ja maastopalot vaikuttavat ihmisten elämän lisäksi ja kasvi- ja eläinkunnan monimuotoisuuteen ja ekologiseen tasapainoon.  

Ilmastonmuutoksen ketjuuntuvat vaikutukset kärjistävät olemassa olevia ongelmia, kuten köyhyyttä, konflikteja, ruokapulaa ja pakolaisuutta. Siksi maapallon lämpeneminen vaikuttaa merkittävästi myös kestävän rauhan rakennukseen.  

Ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, mikä tapahtuu kun kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä lisääntyy ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Esimerkiksi fossiilisia polttoaineita käytettäessä ilmakehään vapautuu erityisesti hiilidioksidia. 

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n 4.4.2022 julkaiseman raportin mukaan lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen tai maksimissaan 2 asteeseen vaatii nopeita päästövähennystoimia kaikilla sektoreilla. 

Ilmastonmuutos ja konfliktit 

Ilmastonmuutos kärjistää usein konfliktiin johtavia syitä. Muutokset elinympäristössä ja alueen ekologiassa vaikuttavat ihmisten toimeentuloon, kun elinkeinon harjoittaminen vaikeutuu. Esimerkiksi lisääntyvä kuivuus tai tulvat vaikuttavat suoraan maanviljelyn satoihin ja voivat johtaa ruokapulaan.  

Toimeentulon heikkeneminen ja kestämättömät elinolosuhteet voivat lisätä yhteiskunnallista epävakautta, alueellisia jännitteitä, rikollisuutta ja pakolaisuutta. Luonnonvaroista ja puhtaasta juomavedestä käytävä kilpailu kasvaa, kun resurssit niukkenevat tai niiden jakaminen on epätasa-arvoista.  

Esimerkiksi Syyrian sodassa äärimmäisen kuivuuden tiedetään synnyttäneen muuttoliikettä maalta kaupunkeihin, mikä johti vesipulaan ja kasvaviin protesteihin, vaikuttaen niin sisällissodan syttymiseen. Luonnonvaroista käytävä valtapoliittinen kilpailu kiihtyy ilmastonmuutoksen myötä: esimerkiksi jäätiköiden sulaminen on lisännyt suurvaltojen vaatimuksia Antarktiksen rikkaista mineraalivarannoista.

Ympäristömuutoksilla on siten erilaisia paikallisia, geopoliittisia ja rakenteellisia turvallisuusvaikutuksia. Global Peace Index mittaa maailman turvallisuustilannetta analysoimalla erilaisia rauhaan ja vakauteen vaikuttavia tekijöitä. Niiden perusteella arvioidaan maiden ja alueiden konfliktiriskiä. 

Global Peace Index tilastoi myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia rauhaan ja arvioi ekologisia uhkia keskittyen siihen, kuinka hyvin alueet ovat kykeneviä selviämään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista muutoksista. 

On huomioitava, että ilmastonmuutoksen vaikutukset jakautuvat epätasaisesti: valtioilla on erilaiset mahdollisuudet sopeutua muutokseen. Suurimmat riskit kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin, kehittyviin valtioihin elinkeinojen katoamisen myötä.  

Yhteiskuntien sisällä eri ryhmillä on myös erilainen kapasiteetti hallita ja sopeutua muutokseen, riippuen muun muassa tulotasosta, sukupuolesta ja yhteiskunnallisesta asemasta. On varmistettava, etteivät sopeutustoimet kärjistä näitä eroja ja että harjoitettava ilmastopolitiikka on oikeudenmukaista.  

Sotilasmenojen ilmastovaikutukset 

Vuonna 2021 maailman sotilasmenot nousivat ensi kertaa yli kahden biljoonan dollarin. Samaan aikaan paine hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kasvaa jatkuvasti. On arvioitu, että armeijat ja puolustusteollisuus kattavat n. 5 % maailman hiilidioksidipäästöistä. (Scientists for Global Responsibility, 2020) Lukema ei sisällä varsinaisen sodankäynnin ja jälleenrakennuksen ilmastovaikutuksia, jolloin arvio voi nousta kuuteen prosenttiin.  

Energiankäyttö sotilastukikohdissa, sotaharjoitukset sekä polttoaineen kulutus maalla, merellä ja ilmassa – eritoten sotilasilmailussa – kasvattavat hiilidioksidipäästöjä. Kun valtiot raportoivat sotilaallisen toimintansa päästöistä, ovat ne useimmiten tähän suoraan kulutukseen liittyviä hiilidioksidilukemia. Conflict and Environment Observatory -järjestön mukaan eniten päästöjä kasvattavat kuitenkin “epäsuorat” päästöt: ase- ja varustehankinnat sekä niihin liittyvät tuotantoketjut.  

Merkittävimpänä saastuttajana sotilaallisella sektorilla pidetään ilmailua. Hävittäjät lentävät yleensä tavallisia matkustajakoneita korkeammalla, mikä voi synnyttää hiilidioksidipäästöjen lisäksi muita ilmakehää lämmittäviä päästöjä johtuen koneiden jättövanasta. Näin ollen polttoaineenkulutus ei yksin riitä arvioimaan sotilasilmailun ilmastovaikutuksia. Sotilasilmailu muodostaa myös erityisen huomattavan puutteen ilmastovaikutusten raportoinnissa. 

Läpinäkyvyyden puute ja tiedonsaannin ongelmat 

Kioton ilmastosopimus (1997) sulki sotilaallisen toiminnan päästövähennystavoitteiden ulkopuolelle. Pariisin ilmastosopimuksessa (2015) sotilaallisen toiminnan päästöjen vähentäminen jätettiin puolestaan yksittäisten valtioiden harkittavaksi ilman laillista sitovuutta.  

YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus (UNFCCC) velvoittaa allekirjoittajamaat raportoimaan hiilidioksidipäästöistään, mutta sotilaallisen toiminnan päästöjen ilmoittaminen on vapaaehtoista ja pidetäänkin usein salassa. Raportoituinakin tiedot ovat usein puutteellisia. Kansallisella turvallisuudella perusteltu salassapitovelvoite hankaloittaa tiedonsaantia, eikä olemassa ole yhtenäistä kehystä raportoinnille.  

Läpinäkyvän tiedon puute koskee valtioiden lisäksi myös yksityistä asetuotantoa. Vaikka moni asevalmistaja tuottaa yritysvastuuseen liittyviä raportteja, niiden laatu ja kattavuus vaihtelevat suuresti, eikä ilmastoon liittyvän tiedon raportointi ole EU:n alueella sitovaa. Jotkin asetuottajat raportoivat myymiensä tuotteiden käytön päästöjä, mikä viittaisi myös niiden elinkaaren aikana tuotettujen päästöjen huomiointiin.  

Kansalaisjärjestöt kautta maailman ovat vedonneet YK:n ilmastokokoukseen, jotta armeijoiden päästöt huomioitaisiin päästövähennyksissä ja raportoinnille asetettaisiin läpinäkyvät, selkeät kehykset. Sadankomitea on vetoomuksen allekirjoittajien joukossa.  

Nato ja ilmastonmuutos   

Sotilasliitto Naton strategisessa konseptissa (2010) mainittiin ilmastonmuutoksen uhka, ja “vihreän puolustuksen” konsepti otettiin käyttöön vuonna 2014. Maaliskuussa 2021 Naton ulkoministerit hyväksyivät sotilasliiton “ilmastonmuutos ja turvallisuus” -agendan. 

Toimintaohjelmassa Nato kertoo huomioivansa ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset jäsenmailleen ja määrittelee itselleen aktiivisen roolin kattavassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen mukaan sotilasliitto pyrkii lisäämään jäsenmaiden tietoisuutta ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksista ja kehittää selkeitä toimenpiteitä uhkien lieventämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.  

Samalla Nato priorisoi operaatioiden turvallisuuden ja tehokkuuden sekä liiton kollektiivisen puolustuskyvyn ylläpidon. Polttoaineen käytön vähentämistä suositaan ennen kaikkea sotilaallisen toiminnan tehostamiseksi.  

Toimintaohjelma ei siis määrittele ilmastonmuutosta turvallisuusuhaksi, joka vaatisi Natolta muutosta sen ydintehtävissä ja tarkoituksessa: ilmaston lämpenemisen vaikutukset sotilasliiton kollektiiviseen pelotteeseen, valmiuteen ja mobilisaatiokykyyn on nostettu ensisijaisiksi huolenaiheiksi.  

Vaikka ilmastonmuutosta lähestytään globaalina uhkana, pitäytyy Nato sotilaallisessa puolustuksessa, jonka keinoin ei voida vastata ilmaston lämpenemisen katastrofaalisiin seurauksiin. Sodankäynnin tehokkuuden maksimointi ilmastotoimien kustannuksella on vaarallinen ja vastuuton tie.  

Mitä voimme tehdä?  

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteen riskirajaan vaatii nopeita toimia, joilla leikataan hiilidioksidipäästöjä: muutokset energiateollisuudessa, talousjärjestelmässä ja yhteiskunnallisissa rakenteissa on useiden asiantuntija-arvioiden mukaan toteutettava kuluvalla vuosikymmenellä. Armeijoiden päästöt olisi ehdottomasti huomioitava näissä globaaleissa toimenpiteissä.   

Ennaltaehkäisy ja ennakoiminen lieventävät ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kärsimystä: kehitysapua, resursseja ja tietoa on ohjattava alueille, joilla niitä eniten tarvitaan. Riskien ennakoimiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta ilmastonmuutoksen moninaisista vaikutuksista. 

Ilmastonmuutoksen nostaminen läpileikkaavaksi teemaksi kehitysyhteistyössä, rauhantyössä ja siviilikriisinhallinnassa edistää kokonaisvaltaisia ilmastotoimia ja päätöksentekoa, joka tukee kestävää kehitystä.  

Julkinen keskustelu luo poliittista painetta. Mielenilmaukset, kampanjointi, media, poliittinen vaikuttamistyö, tutkimus, opetus, kulttuuri ja taide toimivat kaikki ymmärryksen lisäämisen keinoina, jotta muutoksia saadaan aikaan. Kestävä rauha rakentuu vain elinympäristössä, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset turvallisuuteen ja hyvinvointiin on huomioitu laajasti. 

Lähteet ja lisälukemistoa:  

ETR-2021-web-131021.pdf (visionofhumanity.org)  

Armeijat lämmittävät ilmastoa ja saastuttavat enemmän kuin monet valtiot yhteensä – Tiede | HS.fi 

Ecological Threat Report » Countries facing high ecological threats (visionofhumanity.org) 

The carbon boot-print of the military | SGR: Responsible Science 

Vetoomus COP26:lle: Armeijoiden päästöjä leikattava – Sadankomitea 

Military and the environment – CEOBS 

Report: Environmental CSR reporting by the arms industry – CEOBS 

The military’s contribution to climate change – CEOBS 

NATO – NATO Climate Change and Security Action Plan, 14-Jun.-2021 

Guidelines on reporting climate-related information (europa.eu) 

Miksi emme puhu ilmaston lämpenemisestä ja luontokadosta? – Sadankomitea