Sotilasmenot

Sotilasmenot koostuvat asevarusteluun, armeijoihin ja muuhun sotilaalliseen kalustoon sekä välineisiin käytetyistä varoista. Käsite kattaa kaikki valtion sotilaallisen toimintakyvyn ylläpitoon käytettävät kulut. Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n vuosittaisen tilaston mukaan maailman sotilasmenot kasvoivat vuonna 2020 2,6 % verrattuna edellisvuoteen. Lasku on vain hienoinen verrattuna vuoden 2019 3.6 prosentin kasvuun. Vuonna 2020 maailmassa käytettiin sotilasmenoihin yhteensä 1981 miljardia, eli lähes kaksi biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Eniten sotilastoimintojen ylläpitoon ja aseisiin panostivat Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Iso-Britannia.

Yhdysvaltojen sotilasmenot kattoivat 39% koko maailman sotilasmenoista, nousten 4.4 prosentilla verrattuna vuoteen 2019. Vuositasolla tämä oli kolmas peräkkäinen nousu maan sotilasmenoissa aiempien seitsemän vuoden vähennysten jälkeen. Strateginen kilpailu Kiinan ja Venäjän kanssa sekä asearsenaalien ja muiden sotilaallisten varusteiden modernisointihankkeet selittävät Siprin tutkijan mukaan kehitystä.

Miten sotilasmenoihin kulutetaan eri puolilla maailmaa

Viisi suurinta

Viisi eniten sotilasmenoihin vuonna 2020 käyttänyttä maata ovat järjestyksessä:

  1. Yhdysvallat (778 miljardia dollaria)
  2. Kiina (252 miljardia dollaria)
  3. Intia (72,9 miljardia dollaria)
  4. Venäjä (61,7 miljardia dollaria)
  5. Iso-Britannia (59,2 miljardia dollaria )

Venäjä

Venäjän sotilasmenoissa tapahtui vuonna 2020 nousua 2,5%. Maan asevoimat ovat toipumassa Krimin miehityksen vuoksi nostettujen talouspakotteiden aiheuttamasta notkahduksesta. Asevoimien modernisointihankkeet ovat täydessä vauhdissa. Venäjä on aikaisemmin hallinnut kolmatta sijaa maailman kokonaissotilasmenotilastossa, mutta vuonna 2019 Intia otti selkeämmin paikkansa kolmantena sotilasmenojen kärkimaana. Sama asetelma säilyi vuonna 2020.

Eurooppa

Vuonna 2020 Euroopan sotilasmenot kasvoivat vuoden 2019 tapaan 4%, kattaen 19% maailman kokonaisluvuista. Iso-Britannia nousi maailman mittapuulla viidenneksi suurimmaksi sotilasmenoihin käyttäväksi valtioksi. Italia erottuu tilastoissa 7.9 prosentin nousullaan verrattuna vuoteen 2019. Nato-maissa kasvusuhdanne jatkui: esimerkiksi Belgia nosti sotilasmenojaan 12% ja Puola 8.7 prosentilla. Romanian sotilasmenot kasvoivat peräti 21%. Kehityskulku näyttää jatkuneen edellisvuodesta. Yhdysvaltojen painokkaan viestin sotilasmenojen kasvattamiseksi Nato-maissa voidaan nähdä vaikuttaneen kehitykseen.

Suomi

Suomi käytti vuonna 2020 sotilasmenoihin n. 3,3 miljardia euroa. Tänä vuonna Suomen puolustusbudjetti on kasvamassa lähes viiteen miljardiin euroon. Suomi saattaa HX-hävittäjähankkeen myötä nousta maailman tilastoissa kärkeen suhteellista sotilasmenojen kasvua tarkastellessa. Monitoimihävittäjien hinnaksi on arvioitu noin 10 miljardia euroa, ja hankinta tulee kasvattamaan sotilasmenoja merkittävästi myös tulevaisuudessa käyttökustannusten vuoksi.

Lähi-itä ja Afrikka

Vuonna 2020 Lähi-idässä käytettiin sotilasmenoihin 6.2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Saudi-Arabia putosi kärkiviisikosta eniten sotilasmenoihin käyttävien maiden listalta 10% laskullaan.

Afrikassa Uganda nosti sotilasmenojaan 46 prosentilla, suurimpana suhteellisena kasvuna maailmassa. Kolmantena suhteellisesti eniten sotilasvarusteluihin kuluttaneiden listalla on Tšad. Koko maanosassa kasvua oli verrattuna vuoteen 2019 n. 5.1 prosenttia. Afrikassa myös Marokko erottuu 29 prosentin nousullaan, mitä selittää vuonna 2017 alkanut laaja asehankintaohjelma, Länsi-Saharan konflikti ja jännitteet naapurimaa Algerian kanssa.

Aasia

Kiinan sotilasmenot ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 1994 lähtien. Vuonna 2020 kasvua oli 1,9% edellisvuoteen nähden, menojen kivutessa 252 miljardiin dollariin. Intiassa sotilasmenot ylsivät 72,9 miljardiin dollariin: nousua oli 2,1 prosenttia. Vallitsevien jännitteiden ja kilpailuasetelman Kiinan sekä Pakistanin kanssa arvioidaan lisänneen yhä Intian puolustusmenojen kasvua.

Kiinan ja Intian lisäksi Japani ja Etelä-Korea olivat merkittävimpiä tilastokärkiä Aasiassa ja Oseaniassa: Japanissa 49,1 miljardia ja Etelä-Koreassa 45,7 miljardia käytettiin sotilasmenoihin. Myanmar nosti sotilasmenojaan 41 prosentilla – toiseksi eniten maailmassa. Koko Aasian alueella sotilasmenojen noususuhdanne on ollut nähtävissä ainakin vuodesta 1989.

Varustelukierre ruokkii itseään

Jatkuva panostus sotilasvarusteluun aiheuttaa kierteen, joka ruokkii itse itseänsä. Jos maailman sotilasmenoista käytettäisiin kymmenen prosenttia humanitääriseen työhön, maailman nälänhätä saataisiin poistettua sekä pystyttäisiin takaamaan kaikille lapsille koulutus. On poliittinen valinta, mihin rahoja halutaan käyttää – sotilasmenojen määräävää asemaa on haastettava ja problematisoitava niin kestävän kehityksen, yhteiskuntarauhan kuin globaalin hyvinvoinninkin kannalta. Rauhaa ei rakenneta sotilasmenoja lisäämällä, vaan vähentämällä aseiden, armeijoiden ja sotilaallisen toiminnan merkitystä turvallisuusajattelussamme.

Kiinnostavia lähteitä

Homepage – (demilitarize.org) GDAMS: kansainvälisten sotilasmenojen vastaisten toimintapäivien kampanjasivut (2021)

Maailma.netin artikkeli vuoden 2020 sotilasmenoista.

Siprin lehdistötiedote vuoden 2020 sotilasmenoista.

SIPRI Military Expenditure Database | SIPRI Maakohtaiset tiedot sotilasmenoista 1988-2020.

Military expenditure | SIPRI Graafiset tilastot sotilasmenoista (2019)

Finland Military Expenditure, Trading Economics 2019

Military expenditure (% of GDP), The World Bank 2019

The 15 countries with the highest military spending worldwide in 2017 (in billion U.S. dollars), Statista.com 2019

Sipri: Maailman sotilasmenot nousussa useiden vuosien jälkeen, Yle 2.5.2018

Global military spending remains high at $1.7 trillion, SIPRI 2.5.2018

Sipri: Maailman sotilasmenot kasvoivat jälleen – ”vaikeuttaa rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin”, Maailma.net 2.5.2018

”Venäjän sotilasbudjetti laskussa, mutta aktiivisuus ei”, Turun Sanomat 2.5.2018

Military expenditure by country as percentage of gross domestic product, 1988-2002, SIPRI 2018

Military expenditure by country, in constant (2016) US$ m., 1988-1997, SIPRI 2018

Venäjä leikkasi sotilasmenojaan ensi kertaa sitten vuoden 1998 – menojen kasvu on suurinta Kauko- ja Lähi-idässä, Helsingin Sanomat 2.5.2018

Sotilasmenot, Globalis.fi 2017

Komissio huomautti Suomen koulutusleikkauksista, Talouselämä 7.11.2016

Pax: Sotilasmenot