Aseistetut lennokit

Aseistetut lennokit eli UAV:t (Unmanned Aerial Vehicle) ovat kasvattaneet suosiotaan 2000-luvulla, vaikka niiden historia juontaa aina ensimmäiseen maailmansotaan. Vaikka sanasta ”lennokki” tulee herkästi mieleen leikkikalut, eivät armeijan lennokit vastaa sitä kuvitelmaa ollenkaan. Kyseessä on täydessä aselastissa toimivia lentokoneita, joissa lentäjä ei ole koneessa vaan jopa tuhansien kilometrien päässä tietokoneen näytön takana.

Siviilit kärsijöinä

Aseistettuja lennokkeja perustellaan usein sillä, että ne ovat tarkkoja ja turvallisia eli niillä pystytään kohdistamaan iskut sotilaskohteisiin. Todellisuudessa miehittämättömien, aseistettujen lennokkien iskuissa kuolee usein siviilejä. Arviot vaihtelevat kuolleiden määrästä, mutta esimerkiksi The Bureau of Investigative Journalism arvioi, että vuosina 2009-2019 iskuissa on kuollut 2111-3440 henkeä. Siviilejä heistä arvioidaan olleen noin 250- 640.

Sinä aikana, kun Barack Obama oli Yhdysvaltain presidentti:

  • 542 iskua aseistetuilla lennokeilla
  • 3,797 arvioitua uhria
  • arviolta 324 siviiliä uhrien joukossa.

Riskinä myös väärät arviot

Kun sotilas ei itse ole paikan päällä, vaan seuraa tuhansien kilometrien päässä tilannetta tietokoneen ruudulta, nousee riski virhearvioihin. Esimerkiksi Jemenissä vuonna 2013 hääseurue, joka liikkui autosaattueena, sekoitettiin Al-Qaidan saattueeseen. Viisitoista siviiliä kuoli. Etäisyys kohteen ja sotilaan välillä voi johtaa yksittäisten sotilaiden kohdalla herkempään voimankäyttöön.

Aleneeko sodankäynnin aloittamisen kynnys?

Aseistetut, miehittämättömät lennokit voivat alentaa kynnystä aloittaa konflikti, koska niitä voidaan ohjailla kaukana konfliktialueelta. Miehittämättömiä lennokkeja käyttävän sodan osapuolen omat joukot eivät joudu vaaraan, joten tappava toiminta on helpompi perustella.

Ongelma kansainvälisen oikeuden kanssa


Humanitäärisen oikeuden mukaan ketä tahansa ei saa tappaa vaan ainoastaan sotilaalliseen toimintaan osallistuvat. Myöskään operaatioiden vaikutukset eivät saa olla kohtuuttomia esimerkiksi siviilejä tai infrastruktuuria kohtaan. Terroristit kuuluvat yhtä lailla kansainvälisen lain piiriin, joten heidät pitäisi ennemmin ottaa kiinni ja saattaa oikeuden eteen kuin eliminoida.

Kaikki lennokit eivät ole ongelmallisia

Lennokkeja voidaan käyttää myöskin rauhanomaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi kadonneen ihmisen etsintä tai metsäpalojen tarkkailu onnistuu helposti kauko-ohjattavilla lennokeilla. Armeija käyttää miehittämättömiä lennokkeja esimerkiksi tiedusteluun ja valvontaan. Vaikka koneet ovat aseistamattomia, niiden avulla kerätään tietoa tilannekuvasta ja pohjustetaan tulevia sotilaallisia iskuja.

Lennokkien psyykkiset vaikutukset

Esimerkiksi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) on huolissansa lennokkien aiheuttamista psyykkisistä vaikutuksista ihmisiin, jotka asuvat lennokkien käyttöalueella. Stressireaktiot ovat mahdollisia, kun esimerkiksi valvontalennokki pyörii kylän yläpuolella päiviä. Ohjusiskun jatkuva mahdollisuus voi aiheuttaa stressiä ja ongelmia esimerkiksi mielenterveydessä. Pitkittynyt stressi voi näkyä myös fyysisinä oireina.

Kiinnostavia lähteitä

The use of armed drones must comply with laws, The International Red Cross 10.5.2013

Strikes in Pakistan, The Bureau of Investigative Journalism 2019

Hidden toll of US drone strikes in Yemen: Nearly a third of deaths are civilians, not al-Qaida, Military Times 14.11.2018

Obama’s Final Drone Strike Data, Council on Foreign Relations 20.1.2017

Air strike in Yemen kills 15 wedding guests mistaken for al-Qaida, The Guardian 12.12.2013

Analyysi: Aseistetut lennokit säästävät rahaa ja ainakin lentäjiä, Yle 22.4.2016