Rauhanjärjestö Sadankomitean mielestä näyttää siltä, että Suomen osallistumista kriisinhallintaan on pikemminkin ohjannut sotilaallinen hyötyajattelu kuin pyrkimys rauhanrakentamiseen. Tämä asetelma pitää kääntää päinvastaiseksi.
Hallitusohjelmassaan Antti Rinteen hallitus sitoutuu vahvasti rauhanrakentamiseen ja ilmaisee valmiutensa osallistua kansainväliseen siviili- ja sotilaskriisinhallintaan. “Osallistuminen palvelee niin vastuunkantoa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä kuin puolustusvoimien suorituskyvyn ja valmiuksien kehittämistä”, hallitusohjelmassa linjataan.
Hallitusohjelman muotoilu osoittaa, että ensisijaisesti kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen tavoitteena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen. Osallistuminen operaatioihin voi myös tukea puolustusvoimien suorituskyvyn ja valmiuksien kehittämistä, mutta se ei ole osallistumisen päätarkoitus.
Hallitusohjelman rauhanrakentamista käsittelevät kirjaukset sisältyvät myös valtioneuvoston selvitykseen Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan ja nopean toiminnan joukkoihin. Selvityksessä myös mainitaan naisten osallistumisen tärkeys kriisien ratkaisemiseen ja vakuutetaan Suomen olevan “YK:n naiset, rauha ja turvallisuus päätöslauselma 1325:n vahva tukija”.
Selonteko kokonaisuudessaan ei kuitenkaan vakuuta siitä, että hallitusohjelmaan kirjattu näkemys rauhanrakentamisesta olisi puolustushallinnossa täysin sisäistetty sotilaallisen hyötyajattelun sijaan: Selvityksen mukaan osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin “on viime vuosina ankkuroinut Suomea sotilaallisesti kyvykkäiden maiden rinnalle”. Euroopan unionin ja Naton nopean toiminnan joukkoihin osallistuminen on selvityksen mukaan “tärkeä osa kansallisen puolustuskyvyn ja yhteistoimintakyvyn kehittämistä”.
Suomen tulee ottaa rauhanrakentaminen kriisinhallinnan päätavoitteeksi. Lisäksi Suomen on myös panostettava vahvemmin siviilikriisinhallintaan, koska sitä kautta voidaan estää konfliktien kärjistyminen väkivaltaisiksi. Siviilikriisinhallinnan määrärahojen korotus ensi vuoden talousarviossa on hyvä alku sen painoarvon kasvattamiselle.
