Vuonna 2024 Sadankomitean puheenjohtajana toimii Simo Lahtinen. Uusi puheenjohtaja on huolissaan koko rauhanliikkeen rahoitusleikkauksista, mutta innoissaan uudistuvasta rauhanlähettiläskoulutuksesta.
Simo Lahtinen, 77, on Sadankomitean uusi puheenjohtaja. Hän on riihimäkeläinen eläkeläinen ja valtiotieteiden lisensiaatti, joka työurallaan toimi muun muassa tutkijana Suomen Pankissa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtorina. Lahtinen liittyi Sadankomitean jäseneksi keväällä 2022 sydämistyttyään Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Jo seuraavana vuonna hän istui yhdistyksen hallituksessa. Kun oli tiedossa, että Silvia Modig aikoo väistyä puheenjohtajan paikalta, Lahtinen äänestettiin uudeksi puheenjohtajaksi syyskokouksessa marraskuussa.
Vaikka Lahtinen on liittynyt yhdistyksen jäseneksi ”vast’ikään”, on hän Sadankomiteaa seurannut jo pidemmän aikaa.
– Olen seurannut Sadankomitean rauhantyötä sen perustamisesta lähtien. Jo kuusikymmentä vuotta jatkunut tinkimätön ja monipuolisesti vaikuttava rauhantyö ja rauhankasvatuksen edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa on erittäin arvostettavaa, Lahtinen kertoo.
– Haluan nyt puheenjohtajuuteni alussa perehtyä tarkemmin etenkin Sadankomitean käynnistämisvaiheen ajatuksiin ja ideaan, Lahtinen jatkaa.
Sadankomitean pitkästä historiasta ja monista vaiheista huolimatta, tai niiden ansiosta, yhdistys on vahvasti kiinni tässä päivässä. Lahtinen näkeekin, että vaikka maailmalla kuohuu, niin silti juuri nyt rauhantyö on erityisen innostavaa.
– Rauhanlietsonta – hiipivän militarismin maailmassa – tuskin koskaan on innostavampaa kuin juuri Suomen ensimmäisenä NATO-vuotena.
Antimilitaristisena järjestönä Sadankomitea on lähtökohtaisesti kriittinen Natoa kohtaan. Tuore puheenjohtaja näkee siinä kuitenkin myös mahdollisuuksia edistää rauhaa.
– Vaikka NATO:n ensisijainen tarkoitus on turvata jäsenmaiden puolustus, se myös pyrkii edistämään rauhaa ja vakautta maailmassa. Rauhanjärjestöjen vaikuttamisen paikka on siinä minkälaista diplomatiaa, kriisinhallintaa ja jopa kehitysyhteistyötä Naton piirissä ja sen kautta voidaan tehdä. Tässä tarvitaan myös eri Nato-maiden rauhanjärjestöjen yhteistyötä, Lahtinen linjaa.
Ydinaseriisuntaa, ilmastoturvallisuutta ja rauhanomaisia ratkaisuja
Sadankomitean vuoden 2024 toimintasuunnitelmassa keskitytään muutamaan kärkiteemaan. Ydinaseriisunnan, ilmastoturvallisuuden ja rauhanomaisen elämäntavan edistäminen ovat vuoden 2024 läpileikkaavat teemat. Tämä ei tarkoita, että kaikki muu ulko-, turvallisuus- ja rauhanpolitiikka jätettäisiin huomiotta. Ajankohtaiseen maailmantilanteeseen reagoidaan edelleen, kun tarve vaatii.
– Toimintasuunnitelman keskeisten tavoitteidemme ohessa haluan toimia erityisesti koko yhteistä rauhanliikettä vahvistavasti, eri rauhanjärjestöjä vaikuttavampaan yhteistyöhön kutsuen.
Sadankomitea edistää rauhaa myös kouluttamalla rauhanlähettiläitä. Koulutus uudistuu ja laajenee Rauhanlähettiläsakatemiaksi. Akatemian rakentaminen on lähellä Lahtisen sydäntä. Viime syksynä aloitettu sovinto ja sovittelu -kurssi pysyy osana uuden akatemian ohjelmaa.
– Tämä on minulle erittäin mieluinen tehtävä työhistorianikin vuoksi. Sovinnon ja sovittelun taitojen soisi kehittyvän kansalaistaidoiksi koko yhteiskunnassa, Lahtinen toteaa.
Huolta rahoitusleikkauksista, mutta toivoa luovista ratkaisuista
Rauhanliikettä kohtaa tänä vuonna suurimmat rahoitusleikkaukset sitten 90-luvun. Rauhanjärjestöjen valtionavustuksia leikataan 61 prosenttia. Osa järjestöistä on jo aloittanut lomautukset. Sadankomiteassa mahdollista lomautusten tarvetta tarkastellaan myöhemmin.
– Olen huolissani koko rauhanjärjestöjen kentän rahoitusleikkauksista aikana, jolloin rauhantyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen. Suomalaisen demokratian olennaista osaa, toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ei saa tällä tavoin rapauttaa. Lähivuosien määrätietoiseksi yhteiseksi tavoitteeksi on otettava rauhanliikkeen määrärahojen kasvattaminen – leikkausten sijasta – vähintään miljoonaan euroon vuodessa, Lahtinen kertoo.
Sadankomiteassa työskennellään sen eteen, jotta lomautukset voitaisiin välttää ja vaikuttava rauhantyö voisi jatkua. Lahtisen mukaan nyt tarvitaan luovia ratkaisuja ja rahoituspohjan laajentamista. Järjestön henkilöstöön ja hallitukseen tuore puheenjohtaja luottaa.
– Isoin ilonaiheeni on Sadankomitean pieni, mutta osaava ja iskukykyinen henkilökunta ja sen lähimmät avustajat sekä sitoutunut ja laajalle verkostoitunut nuorekas hallitus. Tällä joukolla teemme pieniä ja vähän isompiakin ihmeitä rauhantyössä ja rauhankasvatuksessa.
Sadankomitean hallitus 2024
Puheenjohtaja
Simo Lahtinen, 77, Riihimäki, työtä tekevä eläkeläinen, VTL.
Varapuheenjohtaja
Nora Luoma, ihmisoikeustyön rahoituksen asiantuntija.
”Haluan tehdä rauhantyötä, koska mielestäni tarvitaan moniäänistä keskustelua rauhanomaisista ratkaisuista maailman ongelmiin ja rauhankasvatusta.”
Aleksi Okkonen, 33, Oulu, YTM, työkokemusta valtionhallinnosta kotimaasta ja ulkomailta.
””Nobody can do everything. But everybody can do something”, toteaa amerikkalainen muusikko Gil Scott-Heron rauhantyöstä kertovassa laulussaan, enkä voisi sitä paremmin sanoa.”
Noora Pätsi, 30, Helsinki, varainhankinnan assistentti.
”Haluan tehdä rauhantyötä, koska rauha on edellytys meille kaikille kuuluville ihmisoikeuksille, joiden puolesta on nyt taisteltava kovemmin kuin ehkä koskaan elinaikanani.”
Terhi Raikas, 30, Kouvola, oikeustieteen, filosofian ja valtiotieteen maisteri, AMK-insinööri, valmistuva DI-opiskelija ja tohtoriopiskelija, ympäristöjuristi, korkeakouluopettaja ja nuorisolehden päätoimittaja sekä kirjailija.
”Halusin mukaan Sadankomiteaan, koska koen, että järjestössä voi tällainen ympäristö- ja ihmisoikeusasioihin erikoistunut juristi, jolla on yli vuosikymmenen järjestökokemus, olla parhaiten hyödyksi. Toivon voivani yhdistää vanhat tiedot ja taidot ja olla mukana luomassa jotain uutta tärkeän asian puolesta.”
Pinja Viitasaari, 23, Tampere, maisteriopiskelija.
”Haluan olla tukemassa sellaisen yhteiskunnan rakentamista, jossa mahdollisimman moni voi keskittyä pelkäämisen ja selviytymisen sijaan elämiseen ja kasvuun.”
Kalle-Pekka Hietala, 35, Tampere, hallinnon asiantuntija.
”Rauha on konkreettista ja tavoitteellista toimintaa suuremman hyvän eteen. Mukaillen edesmennyttä presidenttiä: ”Rauha on tahdon asia” ja tahto rauhaan motivoi eteenpäin.”
Esa Noresvuo, 33, Espoo, valtiotieteiden ylioppilas ja duunari.
”Maailma ei muutu paremmaksi tai turvallisemmaksi ilman rauhantyötä.”
Marianne Salopuro, 27, Jyväskylä, yhteiskuntatieteen ylioppilas.
”Olen mukana rauhantyössä koska tarvitsemme kipeästi kestävään yhteiskuntarauhaan tähtääviä tietoja ja taitoja sekä väkivallattomuuden voiman ylläpitoa poliittisesti epävakaina aikoina.”
Rahim Alizada, 29, Helsinki, asiantuntija, projektikoordinaattori.
”Kun menetimme kotimme sodassa lapsuudessani, rauhan käsite oli minulle vieras ja kaukainen. En ymmärtänyt miten syvä merkitys rauhalla on ihmisille, kunnes sen merkitys valkeni minulle vähitellen. Tajusin, että minullakin on velvollisuus vaalia rauhaa. Siksi päätin omistautua rauhan asialle ja tehdä oman osani sen eteen.”
Hallituksen varajäsenet
Johanna Kelhu, 40, Turku, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ulko- ja turvallisuuspoliittinen asiantuntija.
”Teen rauhantyötä koska rauha on edellytys ihmisten hyvinvoinnille. Elämme nyt epävakaata aikaa, jossa on tärkeää tehdä töitä rauhan ja vakauden puolesta.”
Tuuli Vuori, Helsinki.
Kaisu Kinnunen, 34 Jyväskylä, Content Specialist, luennoitsija, koordinaattori.
”Rauhantyö on minun tapani vaikuttaa paremman maailman puolesta. Rauha on kuitenkin perusta kaikelle yhteistyölle. Esimerkiksi tappajarobotteja vastaan kampanjoin, koska haluan nähdä, että teknologiaa kehitetään ihmiskunnan hyväksi, ei sen tuhoamiseksi.”
Sadankomitean yhteystiedot.
Hallituksen ja hallinnon tiedot.
