Robottiaseet – tai tappajarobotit – ovat tappavaa voimaa käyttäviä autonomisia asejärjestelmiä. Ne pystyvät liikkumaan, valitsemaan kohteensa ja ampumaan täysin itsenäisesti. Robottiaseet edustavat sodankäynnin teknologioiden kehitystä: ne eivät vielä juuri ole käytössä, mutta useat valtiot kehittävät niitä.
Kenen vastuu?
Robottiaseisiin liittyy useita eettisiä ja laillisia ongelmia. Vastuuta tappamisesta ja sodankäynnistä ei voi siirtää automatisoidulle koneelle. Robotti ei voi esimerkiksi tehdä riittävää eroa sotilaan ja siviilin välillä. Toisin sanoen autonomiset aseet eivät täytä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden määrittelemiä sodankäynnin sääntöjä.
Sotimisen siirtäminen ihmisjoukoilta koneille voi alentaa kynnystä sotaan. Tällöin sodan inhimillinen hinta siirtyisi entistä enemmän siviilien kannettavaksi. Ei myöskään ole olemassa lainsäädäntöä, jossa määriteltäisiin kuka vastaa tappajarobotin teoista: joukkojen komentaja, ohjelmoija, robotin valmistaja vai robotti itse?
Tappajarobotit on kiellettävä ajoissa
Oikea hetki puuttua robottiaseisiin on nyt, kun ne ovat vielä kehittelyvaiheessa.
Autonomisten aseiden kehittäminen, tuottaminen ja käyttäminen on kiellettävä. Sitä varten tarvitaan kansainvälinen sopimus ja sen rinnalle kattavia kansallisia säädöksiä.
Sadankomitea ja Rauhanliitto kuuluvat autonomisten aseiden kieltoa vaativaan kansainväliseen kampanjaan: Campaign to Stop Killer Robots.
Lisätietoja
- Esitteemme täysin autonomisista asejärjestelmistä
- Robottiaseiden usein kysytyt kysymykset
- Englanninkielinen video aiheesta
- Rauhanliitto: Taustoja ja faktaa tappajaroboteista
- Pax: Kuka olisi vastuussa autonomisten aseiden teoista?
- Pax: Ulottuuko inhimillinen kontrolli autonomisiin aseisiin?
- Ydin: Autonomisista asejärjestelmistä robottisotiin
Videohanke on toteutettu Kansan Sivistysrahaston tuella.
