Suomalaiset rauhanjärjestöt: ”Rahoituksen lakkautuspäätös tulee perua”

Suomalaisten rauhanjärjestöjen mielestä hallituksen tekemä rauhantyön rahoituksen lakkauttaminen on vastoin suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä periaatteita. Allekirjoittaneiden järjestöjen mukaan rahoituksen lakkauttaminen on poliittinen päätös, jolla hiljennetään kansalaisyhteiskuntaa.

Valtioneuvosto päätti 25.4. lakkauttaa rauhantyön yleisavustuksen vuoden 2025 alusta lähtien. Lakkautukset voivat tarkoittaa kuoliniskua monelle toimijalle. Rauhantyön avustus on lakkautettu ainoastaan kerran aikaisemmin vuonna 1934. Suomalaiset järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana Nobelin rauhanpalkinnoilla palkitussa työssä.

Tämä järkyttävä päätös leikkaa rauhantyön edellytyksiä samaan aikaan, kun Euroopassa käydään sotaa, yhteiskunnallinen polarisaatio kiihtyy ja jatkuvat päällekkäiset kriisit aiheuttavat epävakautta yhteiskuntiin.

Käytännössä rahoituksen lakkauttaminen vaarantaa pitkäjänteisen rauhantyön, joka tavoittaa vuosittain satoja tuhansia ihmisiä kotimaassa ja Suomen ulkopuolella. Rauhanjärjestöt toimivat laaja-alaisesti asiantuntijoina, joita kuullaan ministeriöissä, eduskunnassa ja YK:ssa. Ne toimivat kansalaisten mielipiteiden kanavana ja rauhantyön tekijöiden kouluttajina. Työn ytimessä on rakentaa kriisinkestävyyttä ja keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa.

Rahoitus on ollut järjestöille ja suomalaisille euroissa mitattavaa määräänsä merkityksellisempi, sillä useampi järjestö on kyennyt moninkertaistamaan vuositason rahoituksensa sekä toimintansa omalla varainhankinnallaan ja eri EU:n rahoituslähteiden kautta, johon valtionapu on tarjonnut vaadittavan omarahoitusosuuden.

Vaadimme, että rauhantyön valtionavustuksen leikkaus perutaan ja järjestöjen kotimaassa tekemään rauhantyöhön osoitetaan vähintään miljoona euroa vuodessa. 

Samalla huolehditaan yhteiskuntamme moniäänisyydestä jatkossakin.

Oikeusministeriön mukaan rauhantyön avustuksen tarkoituksena on ollut ”rauhantyön avulla tukea rauhaa, yhteiskunnallista vakautta ja konfliktien ehkäisyä”.

Rauhanjärjestöt:

  1. Rauha on perusta, jolle Suomen hyvinvointi rakennetaan. Suomen hyvinvointi ja turvallisuus eivät perustu kansainvälisistä sopimuksista vetäytymiseen tai yksistään sotilaallisiin ratkaisuihin vaan suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan vakauteen, kauppaan, diplomatiaan ja yhteistyöhön. Perustuslain mukaisesti ”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.” (1§). Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan rauhan rakentamiseen ja sen ylläpitämiseen valtioiden rinnalle.  

  2. Rauhantyön toimintaedellytysten heikentäminen on osa globaalia ilmiötä, jossa demokratiaa ja siihen kuuluvaa moniäänistä keskustelua sekä kansalaisyhteiskuntaa hiljennetään. Perustuslain mukaan “kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen” (2 §).

  3. Rauhantyön määrärahojen leikkaaminen 2024 ja lakkauttaminen 2025 on merkittävä muutos suomalaisen yhteiskunnan tavasta toimia, jossa valtio ja kansalaisyhteiskunta ovat olleet yhdessä rakentamassa Suomea.

Allekirjoittajat

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. (LSV)
Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto
Pand-Taiteilijat rauhan puolesta ry 
Rauhankasvatusinstituutti ry. (RKI)
Sadankomitea ry.
SaferGlobe
Suomen YK-liitto ry.
Suomen Rauhanliitto ry.
Suomen Rauhanturvaajat ry.
Suomen kristillinen rauhanliike ry.
Suomen Rauhanpuolustajat ry.
Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi ry
Suomen YK-nuoret ry.

Lisätietoja

Nobel-palkinnot

Suomalaiset järjestöt ovat olleet mukana saavuttamassa näitä rauhantyön Nobel-palkintoja:

1910 IPB (International Peace Bureau)
1985 IPPNW (Lääkärit ydinsotaa vastaan)
1988 YK:n rauhanturvajoukot
1997 Kansainvälinen kampanja maamiinojen kieltämiseksi
2017 ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons)