Kansalaisliikkeet vaativat välittömiä toimia Syyrian sodan lopettamiseksi

Sadankomitean kansainvälinen kattojärjestö International Peace Bureau järjesti Berliinissä 30.9.-2.10. maailmankongressin Disarm! For a Climate of Peace. Creating an Action Agenda. Yksi kongressin keskustelunaiheista oli sota Syyriassa, ja osaltaan näiden keskustelujen jatkona IPB julkaisi alla olevan toimintasuunnitelman.

Voit lukea tekstin myös englanniksi täältä.

***************************************

Kansalaisliikkeet vaativat välittömiä toimia Syyrian sodan lopettamiseksi

International Peace Bureau (IPB), 19. lokakuuta 2016

Syyrian joukkomurha ja sotarikokset vaativat tarmokasta kansalaistoimintaa. Ne edellyttävät maailmanlaajuista sitoumusta tulitaukoon ja poliittisen ratkaisun aikaansaamiseen. On toimittava välittömästi.

Lokakuun alun Berliinin rauhankongressin keskustelujen jatkona IPB ehdottaa seuraavaa kuuden kohdan rauhansuunnitelmaa. Se ei ole tyhjentävä strategia, mutta viitoittaa kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan toimia lähiviikkoina ja -kuukausina, erityisesti länsimaissa.

1. Ei aiheuteta vahinkoa. (Do no harm.) Kaikkien hallitusten – myös vaikutusvaltaisimman Yhdysvaltojen – toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Kun hallitusten toimet heikentävät tilannetta Syyriassa, niihin on reagoitava Hippokrateen valan periaatteella: ei aiheuteta vahinkoa. Kaikkien osapuolten on lopetettava ilmaiskut sekä ihmisten ja kaupunkien tuhoaminen. Hyökkäykset sairaaloihin ja kouluihin ovat sotarikoksia. Juuri nyt Aleppossa pääsyylliset näyttävät olevan Assadin hallinto ja Venäjä. Yhdysvallat ja jotkin sen liittolaiset ovat kuitenkin myös pitkään tehneet ilmaiskuja siviilikohteisiin muissa osissa Syyriaa sekä muissa maissa Afganistanista Libyaan ja Jemeniin. Jokainen pommi on liikaa – varsinkin, koska ne näyttävät vahvistavan ääriliikkeiden järjestöjä. Eikä kyse ole vain ilmahyökkäyksistä. Myös maahyökkäykset sekä ulkopuolinen sotilaallinen koulutus ja tarviketuki on lopetettava.

2. Vedetään ulkomaiset sotajoukot pois Syyriasta. Vaadimme kaikkien sotajoukkojen, myös erityisjoukkojen, sekä sotilaskoneiden ja miehittämättömien lentokoneiden vetämistä pois Syyriasta. Emme kuitenkaan tue YK:n turvallisuusneuvoston jäsenten valvomaa lentokieltoaluetta. Se lisäisi Yhdysvaltojen ja Venäjän väkisen konfliktin riskiä, mikä on vaarallista maiden välisten jännitteiden kasvaessa. Se saattaisi myös entisestään kiihdyttää maataisteluita. Yhdysvaltojen joukkojen läsnäoloa ISIS ja muut ääriliikkeiden järjestöt nimenomaan haluavat. Potentiaaliset uudet jäsenet saisivat vieraiden maiden joukoista lisätodisteita länsimaiden sekaantumisesta muslimimaiden asioihin ja järjestöt uusia hyökkäyskohteita. Tavoite on sama kuin al-Qaidalla 15 vuotta sitten: provosoida Yhdysvallat lähettämään sotilaita sen alueelle, jotta niitä vastaan voitaisiin taistella. Tarkoituksemme ei kuitenkaan ole antaa Syyrian hallituksen joukoille vapaita käsiä. Vieraiden joukkojen vetämisen tarkoitus on liennyttää konfliktia ja avata nopeasti neuvottelut poliittisesta ratkaisusta. Vaikka suunnitelma ei ole siviileille riskitön, vaarallisia ovat myös nykyiset toimet, jotka sallivat joukkomurhan jatkumisen.

3. Lopetetaan asevienti. IPB:n mielestä on pyrittävä kaikkiin osapuoliin kohdistuvaan täydelliseen aseidenvientikieltoon. Yhdysvaltojen Syyrian ”maltillisille” toimittamat aseet ovat usein päätyneet ISISille, Syyrian al-Qaidan osastolle tai muille radikaaleille joukoille. Lopputuloksena on yhä enemmän väkivaltaa siviilejä kohtaan riippumatta siitä, käyttävätkö aseita ekstremistit vai Yhdysvaltojen tukemat oletettavasti ”maltilliset” hallitukset tai sotilaalliset joukot. Länsimaiden ei pidä enää sivuuttaa toimittamillaan aseilla suoritettuja tai liittolaistensa tekemiä kansainvälisen oikeuden rikkomuksia ja ihmisoikeusloukkauksia. Vain siten länsimaat voivat uskottavasti vaatia Irania ja Venäjää lopettamaan Syyrian hallituksen aseistamisen. Halutessaan Yhdysvallat voisi välittömästi lopettaa Saudi-Arabiaan, Arabiemiraatteihin, Qatariin ja muualle vietyjen aseiden päätymisen Syyriaan vaatimalla loppukäyttörajoituksia ja uhkaamalla lopettaa tulevan aseviennin. Vaikka turvallisuusneuvostossa äänestys asevientikiellosta kaatuisi lähes varmasti jonkin osapuolen veto-ääneen, YK:n asekauppasopimus (ATT) on tärkeä väline asekaupan kieltoon. Lisäksi yksipuoliset asevientikiellot tulee toteuttaa välittömästi.

4. Rakennetaan diplomaattista, ei sotilaallista yhteistyötä. On aika tuoda diplomatia sotatoimien sivunäyttämöltä huomion keskipisteeksi. Loputtomasti televisioruuduissamme näkyvän suurvaltaneuvottelujen lisäksi on oltava laajapohjaista diplomatiaa. Viime kädessä tämä tarkoittaa, että kaikkien osapuolten on oltava neuvottelupöydässä: Syyrian hallituksen, Syyrian kansalaisyhteiskunnan, väkivallattomien aktivistien, naisten, nuorten, sisäisten pakolaisten ja Syyrian ulkopuolella olevien pakolaisten (syyrialaisten, irakilaisten, palestiinalaisten); Syyrian kurdien, kristittyjen, druusien ja muiden vähemmistöjen, sunnien, shiiojen ja alaviitien; aseistautuneiden kapinallisryhmien; Syyrian ulkopuolella toimivan opposition ja eri osapuolia tukevien alueellisten ja globaalien toimijoiden – Yhdysvaltain, Venäjän, Euroopan unionin, Iranin, Saudi-Arabian, Arabiemiraattien, Qatarin, Turkin, Jordanian, Libanon ja muiden. Tavoite on vaativa, mutta pitkällä tähtäimellä kaikkien osallisuus on tehokkaampaa kuin poissulkeminen.

Kerryn ja Lavrovin tulee laatia suunnitelma, jolla Yhdysvaltain ja Venäjän sotavoimat vedettäisiin välittömästi Syyriasta. Näiden kahden ydinasejättiläisen väliset jännitteet ovat jo aivan liian suuret. On mahdollista, että Syyrian ratkaisu voisi vihdoin opettaa Yhdysvalloille ja Venäjälle rauhanläksyn: ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua. Venäjällä kuten muillakin toimijoilla on geostrategiset intressinsä. Venäjä osoittaa länsimaiden poliitikkojen ja heitä tukevan median kaksinaismoraalin, joka käy ilmi niiden (suorista tai epäsuorista) toimista konfliktien lietsomisessa Syyrian välittömillä lähialueilla. Venäjäkin on tahrinut kätensä siviilien vereen eikä se ole puolueeton rauhan puolestapuhuja. Ratkaisua onkin etsittävä laajalla joukolla valtioita.

Lyhyellä tähtäimellä YK-diplomatiassa on panostettava yhä enemmän paikallisten tulitaukojen sopimiseen, humanitaarisen avun kuljetusten sallimiseen sekä siviilien evakuoimiseen piiritetyiltä alueilta. Syyrian sisällissotaan ja ISISin uhkaan vastaamiseen ei tarvita uutta sotilasliittoumaa; sen sijaan on hyvissä ajoin valmistauduttava yhteistyöhön jälleenrakentamisessa.

5. Lisätään taloudellista painostusta ISISiä ja muita aseellisia ryhmiä kohtaan. Islamilainen valtio on todellinen uhka, ja sitä vastaan on toimittava. Brutaali vastavoima, jollaista käytetään parhaillaan esimerkiksi Mosulin ympäristössä, ei kuitenkaan todennäköisesti osoittaudu tyydyttäväksi pitkän aikavälin ratkaisuksi. Voimankäyttö ei pureudu ongelmien syihin, ja YK:n työntekijöiden tavoin pelkäämme voimankäytöstä seuraavaa humanitaarista katastrofia. Länsimaiden on tehtävä enemmän työtä ISISin rahoituskanavien sulkemiseksi. On estettävä öljy-yhtiöiden, varsinkin turkkilaisvälittäjien, kaupankäynti ISISin öljyllä. Öljykuljetusten pommittaminen aiheuttaa vakavia inhimillisiä ja ympäristövaikutuksia. Olisi paljon tehokkaampaa estää ISISiä myymästä öljyä. Lisäksi Yhdysvaltojen tulisi estää liittolaistensa tuki al-Qaidalle, ISISille ja muille aseellisille ääriryhmille. Useimmat asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että Saudi-Arabia on ISISin ja muiden aseellisten ryhmien merkittävä rahoittaja. Johtuen tiukasta kontrollistaan asukkaisiinsa, Saudi-Arabia kykenee sulkemaan nämä rahavirrat riippumatta siitä, tulevatko ne virallisista vai epävirallisista lähteistä.

6. Lisätään humanitaarista tukea pakolaisille ja helpotetaan pakolaisten pääsyä turvaan. Länsimaiden on merkittävästi lisättävä humanitaarista rahoitusta YK-järjestöille, jotka auttavat miljoonia Syyriassa ja Irakissa olevia ja niistä paenneita pakolaisia. Rahaa tarvitaan kipeästi sekä Syyriassa että sen naapurivaltioissa. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat luvanneet merkittäviä summia, mutta suurta osaa luvatuista varoista ei ole annettu avustusjärjestöille. Uusia rahoituslupauksia ja niiden toteuttamista tarvitaan myös.

Kriisi ei kuitenkaan ole vain taloudellinen. IPB katsoo, että länsimaiden tulee avata ovensa useammille pakolaisille. Ei ole oikeutettua, että Saksa on valmis ottamaan miljoona pakolaista samalla, kun muut maat – joukossaan Irakin sotaa ensimmäisinä tukeneita valtioita – päästävät maahan vain joitain tuhansia ja kun jotkin kuten Unkari vastustavat Euroopan keskeistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa. Ehdotuksemme ei perustu vain tavalliseen inhimilliseen solidaarisuuteen. Pakolaissopimuksen allekirjoittajina meitä sitovat lailliset velvoitteet. Vaikka nykyisessä ilmapiirissä ehdotuksemme on poliittisesti haastava, rikkaat länsimaat eivät yksinkertaisesti ole kantaneet vastuutaan pakolaisten auttamisessa. Tarvitaan erityistoimia: esimerkiksi humanitaarisia käytäviä tulisi avata ja kuljetusta tarjota, jotta sotaa pakenevien ei tarvitsisi vaarantaa henkeään uudelleen Välimerellä. Talvi lähestyy, ja jollemme toimi nopeasti, seurauksena on lisää traagisia surmia.

JOHTOPÄÄTÖS: Syyrian tilanteeseen ei ole helppoa ratkaisua. Kaikki tietävät, että poliittiseen ratkaisuun liittyy haasteita eikä sitä saavuteta nopeasti. Neuvotteluihin on kuitenkin panostettava juuri nyt, kun tilanne on kaikkein vakavin. Neuvotteluja ei voi keskeyttää sen vuoksi, että jotkin osapuolet ovat tehneet tekoja, joita ei voi hyväksyä.

Vaadimme paikallisia ja alueellisia tulitaukoja, humanitaarisia taukoja ja muita toimia, jotka mahdollistavat siviilien pelastamisen ja auttamisen. Vaadimme myös välitöntä poliittista suunnanmuutosta: asevientikieltoa kaikille osapuolille sekä ulkomaisten sotajoukkojen vetämistä taistelualueelta. Syyrian vastaiset pakotteet on myös arvioitava uudelleen, sillä jotkin niistä rankaisevat ennen kaikkea siviiliväestöä.

Lopuksi toivomme kansalaisaktiivien kaikilla mantereilla jatkavan ja laajentavan toimintaansa. Poliitikkojen ja diplomaattien on nähtävä, että yleinen mielipide maailmassa vaatii tekoja eikä siedä vähäänkään tämän vastenmielisen verilöylyn pitkittämistä. Tätä sotaa ei voi voittaa kukaan. Tärkeintä on sodan lopettaminen.