Missio
Rakennamme rauhaa edistämällä politiikkaa, joka huomioi ihmisten, ilmaston ja ympäristön hyvinvoinnin. Tarjoamme asiantuntijatietoa ja koulutusta. Osallistamme kaikkia Suomessa asuvia ja toimivia mukaan työhön rauhan hyväksi.
Arvot
- Tasavertaisuus: olemme lähestyttävä, osallistava ja saavutettava
- Sivistys: olemme rauhaa tukevien ratkaisujen alulle paneva voima
- Väkivallattomuus: olemme väkivallattomia kaikessa toiminnassamme.
Visio
Olemme aloitteellinen ja ennakkoluuloton rauhanpolitiikan asiantuntijajärjestö Suomessa. Luotamme sivistyksen voimaan ja rakennamme rauhan toimintakulttuuria. Tiivistämme suomalaisten rauhasta kiinnostuneiden organisaatioiden yhteistyötä ja toimimme kansainvälisesti.
Keskeiset tavoitteet
1. Rauha on hyvän elämän ja yhteiskunnan perusta
Rauhanomainen maailma rakennetaan pitkäjänteisellä sivistystyöllä. Rauha ei ole etäinen päämäärä kaukaisessa tulevaisuudessa, vaan konkreettista rauhantyötä tässä ja nyt. Rauhanpolitiikka pyrkii ihmisten ja valtioiden välisen kunnioituksen ja vuoropuhelun tilaan, jossa jokainen voi elää ilman väkivallan pelkoa ja aineellista puutetta. Ilman rauhaa moni asia menettää merkityksensä.
Turvallinen tulevaisuus syntyy rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta. Vaikuttava rauhantyö tarkoittaa kriisien ja konfliktien ennaltaehkäisyä ja liennytystä. Rauha on kestävää, kun väkivallan juurisyihin puututaan. Talous, uskonto ja nationalismi ovat vahvoja voimia, joita voi yhdessä tai erikseen käyttää hyvään tai pahaan. Näitä tulee käyttää rauhanrakentamiseen. Lähtökohtamme on poliittinen pasifismi ja rauhanomaiset toimintamallit. Vaikeassa turvallisuusympäristössä ja väkivallan uhatessa tarvitaan aktiivista ja voimauttavaa pasifismia.
Inhimillinen turvallisuus tuo etusijalle ihmisten tarpeet. Laaja turvallisuuskäsitys tarjoaa välineet vastata globaaleihin turvallisuusuhkiin. Ihmisyys kukoistaa rauhan maailmassa.
Rauhankasvatus on nostettava kunniaan. Tietoa rauhan merkityksestä tulee levittää kaikkiin ikäluokkiin ja väestöryhmiin.
Valheellinen ja vääristelty tieto sekä vihapuhe altistavat yhteiskuntia epävakaudelle. Valtioiden rajat ylittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ei voida vastata yksinomaan turvallisuuskysymyksinä. Yhteiskunnan militarisoituminen on torjuttava.
Ihmisten osallisuuden ja omistajuuden lisäämisellä tehdään rauhantyöstä saavutettavaa. Uusien yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten toimintatapojen kehittämisellä avataan mahdollisuuksia rauhantyölle, jolla rakennetaan vahvaa ja kestävää Suomea.
2. Suomi ja suomalaiset ovat aktiivisia rauhan tekijöitä
Maailma ja sen kehitys rakentuvat ihmisten, yhteisöjen ja valtioiden väliselle yhteistyölle. Tässä monenkeskisessä maailmassa toisia kuunnellaan ja kunnioitetaan sekä toimitaan yhdessä sovittujen sopimusten mukaisesti.
Globaaliin turvallisuuden ja vakauden ylläpitämiseksi monenvälisen yhteistyön rakenteita on demokratisoitava. Yhteiset ongelmat ratkaistaan yhdessä kaikille samojen kriteerien perusteella ja pitämällä kiinni omista arvoista.
Suomen EU- ja YK-jäsenyys tulevat ennen Nato-jäsenyyttä ja kansainvälisoikeudelliset velvoitteet ennen liittolaissuhteiden velvoitteita. EU:n strategisen autonomian vahvistaminen tasapainottaa suurvaltasuhteita ja auttaa pitämään sotilaallisen ajattelun erillään valtioiden välisestä normaalista vuorovaikutuksesta.
Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Mahdollisuus Natosta eroamiseen säilyy. Suomen on Naton jäsenmaana oltava kehittämissä liittokuntaa, jonka tavoitteena on ydinaseeton maailma, sekä kohti kokonaisturvallisuuden huomioivaa toimijaa edistämällä muun muassa YK:n ydinasekieltosopimusta, Naiset, rauha ja turvallisuus (1325) sekä Nuoret, rauha ja turvallisuus (2250) -työtä.
Suomi on sitoutunut aloitteelliseen rauhanpolitiikkaan ja rauhanvälittämiseen. Luottamusta edistävät toimenpiteet ja rauhanaloitteet ovat Suomelle luonteenomaista. Suomi kehittää tasaveroista kumppanuutta globaalin etelän kanssa.
Uuskolonialistiset eli eriarvoisuudelle ja hyväksikäytölle perustuvat kansainväliset suhteet on purettava. Koulutuksissamme edistämme antirasismia ja rakenteellisen syrjinnän loppua. Pidämme toivottavana siirtymistä oikeudenmukaisempiin talous- ja yhteiskuntajärjestelmiin, joissa ei esiinny taloudellista tai kulttuurista väkivaltaa.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu kuuluu kaikille. Julkisen keskustelun kansainvälisistä suhteista tulee olla mahdollisimman avointa.
3. Ihminen, ilmasto ja ympäristö elävät rauhanomaista rinnakkaiseloa
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat nykyajan suurimpia turvallisuusuhkia. Ilmastonmuutoksen ketjuuntuvat vaikutukset kärjistävät olemassa olevia ongelmia, kuten köyhyyttä, konflikteja, ruokapulaa ja pakolaisuutta. Siksi maapallon lämpeneminen vaikuttaa merkittävästi myös kestävän rauhan rakennukseen. Ilmastoturvallisuus on oikeutta puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön sekä kykyä ratkaista niihin liittyvät kiistat rauhanomaisesti.
Rauhanpolitiikka on tulevaisuuden ja tulevien sukupolvien edunvalvontaa. Suomalainen yhteiskunta tulee varustaa luonnonympäristöjen vaalimiseen, maan puolustukseen. Siinä ihminen, ilmasto ja ympäristö elävät monilajisessa rauhassa, kunnioittaen ja puolustaen toisiaan.
4. Maailma ilman ydinaseita ja joukkotuhon algoritmejä
Ydinsodan ja ihmiskunnan tuhon uhka on olemassa niin kauan kuin ydinaseitakin on olemassa. Tavoitteenamme on ydinaseeton maailma, jossa kansainvälinen ydinaseriisunta on toimeenpantu ja kaikki valtiot ovat hyväksyneet ydinasekieltosopimuksen.
Kuten ydinaseetkin, kaikki tuhoamiseen käytettävät algoritmit ja autonomiset aseet tulee riisua ja kieltää.
Kauhun tasapaino ei takaa rauhaa. Keskinäisesti varmistetun tuhon opin tilalle on omaksuttava yhtenäisesti turvatun eloonjäämisen oppi.
Periaateohjelma on hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 21.4.2024.