Missä rauhanlaivat seilaavat?

Antti Kuronen, rauhanlaiva 2019

”Rauhanlaiva on päässyt kunniapaikalle olohuoneessamme. Se on harvoja käsintehtyjä, uniikkeja esineitä kodissamme. Ajattelen sitä aina välillä, kuinka vähän taidetta ihmisillä nykyään on kodeissaan. Lähes kaikki esineet ja huonekalut on massatuotettuja. Pidän myös rauhanlaivan materiaalista ja sen jykevyydestä.


Rauhanlaiva tuo aina mieleeni rauhantyön, joka on varmasti ihmiskunnan tärkeimpiä pyrkimyksiä. Oli todella suuri kunnia saada tunnustus juuri rauhanjärjestöltä, vaikka en itse ole aktiivinen järjestöpuolella. Ajattelen, että rauhanlaiva on tunnustus journalismin panokselle rauhantyössä ja demokratian ylläpitämisessä.


Rauhanlaiva on löytänyt paikkansa kodissamme kaapin päältä ja siinä se saa seistäkin vuosia eteenpäin. Todennäköisesti sen arvo minulle kasvaa entisestään vuosien saatossa.”

Tarja Halonen, rauhanlaiva 2013

”Rauhanlaiva on seilannut mukanani maailman meriä ja nyt se on ankkuroituna täällä Hakaniemen toimistolla.

Kiitokset tunnustuspalkinnosta. Olen yrittänyt jatkaa samoilla vesillä. YK:n pääsihteerin neuvottelukunnassa (Advisory Board for Mediation) on säilynyt tuntuma maailman konflikteihin. Nykyiset konfliktit ovat valitettavasti tulleet yhä vaikeammiksi sovitella. Ne alkavat paikallisina, leviävät – usein valtioiden rajojen yli ja niihin osallistuu kirjava joukko erilaisia ryhmiä. Enemmän osallistujia – vähemmän vastuunkantajia.

Rauhanprosessit nähdään nyt aikaisempaa laajempana prosessina. Sotaherrojen kanssa pitää saada aikaan tulitauko, mutta itse rauhanprosessiin pyritään saamaan mukaan aikaisempaa monipuolisempi ryhmä – naisia unohtamatta. Yhteiskuntaa ylläpitäneet ryhmät ovat usein jääneet varjoon rauhanneuvotteluista. Naisten, uskonnollisten johtajien ja muiden siviilivaikuttajien kanssa käydyt keskustelut eivät tee prosessia helpommaksi, mutta ne tekevät lopputuloksesta kestävämmän. Suuri osa vaivalla kokoonsaaduista rauhansopimuksista tulee loukatuksi ensimmäisen viiden vuoden aikana.

Rauhaan valmis ja konflikteja paremmin kestävä yhteiskunta on myös kestävän kehityksen kannalta vahvempi. Kaikeksi onneksi voimme yhdistää nämä kaksi prosessia.

Työ jatkuu.”

Vapaa liikkuvuus -verkosto, rauhanlaiva 2012

”Kaikki tämä aktiivisuus ei suinkaan tuonut arjessa vastaan palkintoja, vaan aktivisteihimme kohdistuneita solvauksia, häirintää ja jopa tappouhkauksia. Juuri siksi Sadankomitean palkinto oli erittäin tärkeä ja voidaan sanoa, että se saapui meille kreivin aikaan. Se oli raikas tuulahdus: muistutus siitä, että institutionaalisen rasismin ja yksilöiden harjoittaman rasistisen toiminnan lisäksi yhteiskunnassa on lukuisia toisenlaisia tahoja, jotka yhdessä kamppailevat muuttaakseen maailmaa. John Lennon on myös tokaissut, että rehellisyys ei tuo sinulle paljon ystäviä, mutta se tuo sinulle oikeat ystävät.

Rauhanlaiva asettui vuonna 2012 kotiini, koska verkostollamme ei ole toimistoa ja teemme työtämme vapaaehtoisvoimin. Sinne se myös jäi. Se on tehnyt mukanani useamman muuton ja sijaitsee tällä hetkellä Joensuussa, jossa perheeni asuu. Lapseni myös tuntevat rauhanlaivan, ja olemme puhuneet siitä, miksi se on kotonamme. Välillä se vaihtaa kotona paikkaa. Tällä hetkellä rauhanlaiva sijaitsee kotimme terassilla. Pimeänä vuodenaikana valaisemme sen tuikuin ja kynttilöin.” Lue koko Katja Tuomisen viesti täältä.

Siemenpuu-säätiö, rauhanlaiva 2009

”Vuoden 2009 Rauhanpalkinnon ja Rauhanlaivan saaminen oli suuri kunnia ja innoitti Siemenpuu-säätiötä jatkamaan etelän metsienpuolustajien ja muiden ympäristönpuolustajien tukemista.

Sadankomitean onnittelupuheessa 11 vuotta sitten sanottiin, että ”Palkinto on erityisen ajankohtainen, sillä jatkossa rauhantyötä erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa tullaan tarvitsemaan entistä enemmän alueelle kohdistuvien metsänkäyttöpaineiden vuoksi.”

Parina viime vuonna olemme taas nähneet, miten poliitikkojen ja maailmanmarkkinoiden kannustama metsien raivaus ja polttaminen erityisesti Brasilian Amazonialla ja Indonesiassa on noussut globaaliin ilmastonmuutoksen kauhukuvastoon. Rauhantyötä ja kestäviä vaihtoehtoja tuolla ja muuallakin tarvitaan entistä enemmän. Amazonialla Siemenpuu tukee keräilijäyhteisöjen liittoa CNS:ää (Conselho Nacional das Populações Extrativistas), joka onkin onnistunut vuosien 2015-2019 välillä perustamaan 4 miljoonaa hehtaaria uusia keräilijäreservaatteja.

Ympäristökysymykset ja rauhankysymykset kulkevat tänä päivänä käsi kädessä. Jos Siemenpuulla olisi ympäristöpalkinto, se voitaisiin hyvin myöntää myös jollekin rauhanjärjestölle!”

Suomen PEN, rauhanlaiva 2006

”Sadankomitea antoi Suomen PEN:ille tapahtuman johdosta
rauhanpalkinnon, ”Rauhanlaivan”. Tiivistunnelmaisessa tilaisuudessa
Savoy-teatterissa muistettiin Annaa ja otin pystin vastaan. Eero
Koivistoisen kvartetti soitti maskottisävelekseen muodistuneen balladin
”Yksi ruusu on kasvanut laaksossa” nyt Annan muistoksi.” Lue koko Jukka Mallisen teksti.

Arkkipiispa Jukka Paarma, rauhanlaiva 2002

”Kun minulle myönnettiin Sadankomitean rauhanpalkinto pidin sitä paitsi yllätyksenä, suurena arvostuksena paitsi omista puheenvuoroistani julkisuudessa, koko kirkon rauhantyölle annettuna tunnustuksena. Rauhantyö on yksi tärkeistä kirkon työmuodoista ja tällä hetkellä sen merkitystä  tulisi arvostaa ja pitää esillä mikäli mahdollista vieläkin enemmän. 

Kun palkinto on hieno Rauhanlaiva, en voi olla näkemättä yhteyttä siihen, että kirkon perinteinen kansainvälinen tunnus on juuri laiva.  Erityisesti kirkkojenvälinen ekumeeninen liike pitää sitä esillä. Sekin on rauhanlaiva.

Nykyisin Rauhanlaiva on eläkekodissani näkyvästi matalahkon kirja- ja lehtikaapin päällä.  Asuessani arkkipiispan virkatalossa, se oli tietysti paljon useamman silmäparin, kaikkien vieraiden  näkyvillä ikkunalaudalla  edustustiloissa.”