Suomi ja rypäleaseet

Suomi ei ole allekirjoittanut rypäleaseita kieltävää sopimusta, vaikka kiinnostusta siihen on. Suomi osallistuu tarkkailijana rypäleasesopimuksen osapuolten kokouksiin ja oli mukana tuomitsemassa Syyrian rypäleammusten käyttöä vuonna 2013. Sopimuksen humanitäärisiä tavoitteita ja sen universaalista hyväksymistä kannatetaan. Näin ollen liittyminen periaatteena on hyväksytty, vaikkei sopimusta ole vielä allekirjoitettu.

Ulkoministeriön mukaan nykyolosuhteet eivät mahdollista liittymistä sopimukseen. Puolustusministeriö on perustellut liittymättömyyttä muun muassa sillä, ettei Suomella olisi varaa tuhota rypäleammusvarastojaan vaaditussa 10 vuodessa ja korvata niitä muilla ammuksilla, sekä Venäjän vastaiseen rajaan liittyvillä turvallisuushuolilla.

Suomi ei tuota rypäleaseita eikä ole käyttänyt niitä. Sen sijaan varastoituna on saksalaisvalmisteisia DM 662 -mallisia rypälepommeja, joissa jokaisessa on 49 israelilaista M 82 -tytärammusta, joissa on itsetuhomekanismi. Mekanismin varmuudesta on kuitenkin vaihtelevia kokemuksia, ja muun muassa Norja on tuhonnut vastaavat ammukset liityttyään rypäleaseet kieltävään sopimukseen.

Muista Suomen puolustusvoimien hallussa mahdollisesti olevista rypäleaseista ja ammusten määristä ei ole tietoa, ja puolustusministeriö on ilmoittanut kansainväliselle rypäleaseiden vastaiselle kampanjalle tietojen olevan luottamuksellisia. Tiedetään kuitenkin, että vuonna 2005 Patria suunnitteli valmistavansa yhdessä espanjalaisen Istalaza SA:n kanssa MAT 120 -ammuksia. Tässä yhteydessä Patria toi Suomeen 305 räjähtävää ja 230 inerttiä MAT 120 -ammusta. Suunnitelma peruuntui Espanjan liityttyä rypäleasekieltoon. Ammuksia ei ole viety Suomesta, ja heinäkuussa 2011 Suomen puolustusvoimilla oli 136 räjähtävää MAT 120 -ammusta odottamassa tuhoamista.

Vuonna 2006 Alankomaiden puolustusministeriö ilmoitti 18 M 270 MLRS (298 RSRAKH 06) -raketinheittimen siirrosta Suomeen. 400 M 26 -rakettia (jokaisessa 644 M 77 -tytärkranaattia) kuuluisi kauppaan, ja niitä käytettäisiin laaduntarkistukseen ja muunnettaisiin M 28 -koulutusraketeiksi, joissa ei olisi räjähtäviä tytärammuksia. Puolustusvoimissa M 26 -raketteja pidetään epäluotettavina – itsetuhomekanismi todettiin jo kaupan suunnitteluvaiheessa riittämättömäksi ja räjähtämättömyysprosentti liian suureksi – eikä niitä hankita.