Tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti atomipommit Hiroshimaan ja Nagasakiin. Pommitusten seurauksena kuoli ja vammautui satojatuhansia ihmisiä. Monet joutuvat edelleen elämään seurausten varjostamana. Useat iskuista selviytyneet ovat myös omistaneet elämänsä kertoakseen ydinaseiden tuottamasta inhimillisestä kärsimyksestä, jotta kukaan muu ei joutuisi kokemaan samaa kuin he.
Ydinaseiden tuhovoimaa on vaikea käsittää. Ydinsota voi myös tuntua kaukaiselta meille täällä Suomessa. Kyseessä on joukkotuhoase, jota on käytetty sodassa 75 vuotta sitten. Ydinaseita käytetään kuitenkin edelleen poliittisena pelotteena. Edelleen on mahdollista, että niitä käytetään joko vahingossa tai tahallisesti. Siksi onkin tärkeää, että pysähdymme muistamaan ja kuuntelemaan tarinoita, jotka auttavat ymmärtämään ja tuovat karua todellisuutta lähemmäksi meitä.
Atomipommien uhreja muistetaan ympäri maailmaa vuosittain Hiroshima-päivänä 6. elokuuta. Muistaminen on keino oppia historiasta, jotta voimme välttää samanlaiset virheet tulevaisuudessa. Muistaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Meidän tulee aktiivisesti tehdä töitä rauhan ja ydinaseettoman maailman saavuttamiseksi.
Saman ajatuksen pohjalta syntyi Sadankomitea, joka perustettiin Hiroshima-päivänä vuonna 1963. Työ ydinaseettoman maailman puolesta ja ymmärryksen lisääminen ydinaseiden vaaroista on ollut oleellinen osa Sadankomitean toimintaa koko järjestön historian ajan.
Ydintuhon poissaoloa ei erikseen huomata. Samoin varjoihin saattaa jäädä myös kansalaisyhteiskunnan ponnistukset rauhan eteen. Poliittisen muistin ylläpitämisen ja keskustelun herättämisen ohella kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli kansainvälisten aseidenriisuntasopimusten aikaansaamisessa. Vuonna 2017 solmittu ydinasekieltosopimus on yksi osoitus kansalaisyhteiskunnan pitkäjänteisen rauhantyön tuloksista. Sopimuksen on allekirjoittanut jo 82 valtiota ja ratifioinut 40. Se astuu voimaan, kun sen on ratifioinut 50 valtiota.
Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta, vaikka laaja enemmistö suomalaisista kannattaa ydinaseiden kieltämistä ja Suomen liittymistä sopimukseen. Nyt on Suomen aika näyttää tietä ja ilmaista teoilla, ettemme hyväksy joukkotuhoaseita. Samalla kun Suomi astuu historian paremmalle puolelle allekirjoittamalla ydinasekieltosopimuksen, tulee meidän varmistaa, ettei jatkuvasti kehittyvää teknologiaa käytetä enää ikinä mihinkään yhtä tuhoisaan. Meillä on potentiaalia oppia menneestä ja käyttää teknologiaa hyvään. Pidetään huoli siitä, ettemme turru menneisiin kauheuksiin tai hyväksy kaikessa hiljaisuudessa ydinaseiden olemassaoloa.
Tänään sytytämme kynttilät atomipommien uhrien muistoksi, rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta.
Suomen Hiroshima-päivän tapahtumista löydät lisätietoja Rauhanliiton sivuilta.
