Rauhantyö on väkivaltaisten konfliktien estämistä ja ratkaisemista. Se on myös kansainvälisten ja humanitaaristen sopimusten ajamista osaksi yhteiskunnan ja kansakuntien välisen toiminnan normeja ja moraalia. Ilmaston- ja ympäristön muutos on yksi ehkä eniten konflikteja aiheuttavista tekijöistä.
Ajatellaanpa vaikka kuivuutta, vedenpinnan nousua, ekosysteemin köyhtymistä, pölyttäjien ja lintujen häviämistä. Nämä kaikki aiheuttavat suuria kansanvaelluksia, taistelua elintilasta ja resursseista. Uskaltaisinkin sanoa, että ilmasto ja ympäristötyö on rauhantyössä yksi tärkeimpiä osa-alueita.
Ilmastotyöllä pureudutaan konfliktien ja epävakaiden yhteiskuntien syihin. Aseellinen varustautuminen ja niiden käyttäminen on enemmän tai vähemmän seuraus. Molempiin pitää puuttua. Sadankomitea julkaisi viime vuonna Arktisen alueen turvallisuus -kirjan. Siinä valaistaan arktisella alueella tapahtuvien muutosten turvallisuusnäkökulmia. Ilmastonmuutoksen myötä arktinen merijää on vetäytynyt, mikä mahdollistaa taloudellisen ja sotilaallisen toiminnan alueella. Pohjoisten maiden lisäksi esimerkiksi Kiina ja Australia ovat kiinnostuneita arktisen alueen luonnonvaroista ja mahdollisuuksista.
Jo vuonna 2009, eli vajaa 10 vuotta sitten, YK:n ympäristöohjelma UNEP julkaisi raportin ympäristöongelmien ja konfliktien toisiaan ruokkivasta vaikutuksesta. Viesti oli jo tuolloin selvä. Iso syy moniin konflikteihin ovat ympäristöongelmat, ja konfliktit aiheuttavat lisää ympäristöongelmia.
Hupenevien luonnonvarojen jakautuminen epätasaisesti kiristää ihmisryhmien välejä ja aiheuttaa konflikteja. Konfliktit, hedelmättömän maan ja veden puute aiheuttavat pakolaisuutta, joka puolestaan aiheuttaa jännitteitä ihmisryhmien välille toisaalla.
Myös sodan vaikutus ympäristöön on kiistaton. Vaikka tuntuukin absurdilta puhua ekologisesta sodankäynnistä, niin voi sotaa silti tarkastella myös ympäristövaikutusten näkökulmasta. Monilla konfliktialueilla ovat sodan vaikutuksesta metsät kadonneet lähes kokonaan. Osin suoraan pommitusten ja muiden sotatoimien sekä turhautuneiden ihmisten toimien seurauksena. Myös ympäri maailman meriä upotetut vanhat aseet ruostuvat ja aiheuttavat ongelmia meriekosysteemissä. Räjähdysaineet ja kemialliset aseet ovat myrkkyä merissä. Maailmansotien jälkeen upotetut aseet ovat ruostuneet puhki ja kemikaalit vapautuvat mereen.
Hyvä ympäristö- ja ilmastopolitiikka on myös hyvää rauhanpolitiikkaa. Rauhaa rakennettaessa ja konflikteja selvittäessä onkin otettava huomioon myös ympäristö. Uskon ja väitän, että ympäristö- ja ilmastonäkökulma tulee olemaan yhä olennaisempi osa rauhanliikkeen tulevaisuutta.
Juhis Ranta
