Rauhanjärjestöt torjuvat EU-komission aloitteen lisätuesta aseteollisuudelle

7.6.2017 Bryssel / Helsinki

Euroopan komissio on julkistanut tänään uudet suunnitelmansa puolustusyhteistyöstä. Eurooppalaisten rauhanjärjestöjen mielestä suunnitelmat hämärtävät puolustuspoliittisia mandaattirajoja ja kiveävät tietä sotateollisen kompleksin liialliselle vaikutusvallalle.

Eurooppalaiset rauhanryhmät ja niiden verkosto ENAAT (European Network Against Armstrade) varoittavat, että komissio trivialisoi esityksessään aseiden tuotantoa ja haluaa laajentaa toimintakenttäänsä puolustuksen puolelle. ”Nämä ehdotukset eivät lisää rauhaa ja turvallisuutta, vaan lisäävät aseteollisuuden voittoja ja kiihdyttävät maailmanlaajuista varustelukilpailua”, varoittaa Wendela de Vries Stop Wapenhandel -järjestöstä.

Lisärahoitus aseteollisuudelle hämärtää komission toimivaltarajoja

Komission esitys ennakoi erityisesti 500 miljoonan euron lisärahoitusta aseteollisuudelle verrattuna komission marraskuussa 2016 esittämään, puolustusta koskevaan toimintasuunnitelmaan. Nämä varat tulisivat kohdentamattomista varoista 2019-2020. ”On erityisen huolestuttavaa, että komission politiikka on ohjata kohdentamattomia varoja aseteollisuudelle mieluummin kuin yrittää parantaa olemassa olevia ohjelmia”, sanoo Ann Feltman CAAT-järjestöstä Iso-Britanniasta.

Monet olennaiset toimialueet, kuten EU:n ihmisoikeusohjelma tai tuki paikallisille konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälittämiseen keskittyneille organisaatioille, kärsivät rahoituksen puutteesta. Ne saavat EU:lta vuosittain ainoastaan 6 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuodesta 2021 alkaen komission tuki EU:n puolustusrahastolle olisi vuosittain jopa 1,5 miljardi. EU:n sisäiset dokumentit osoittavat, että komissiolla on ollut kymmeniä tapaamisia aseteollisuuden kanssa. ”Nämä esitykset eivät ole EU:n kansalaisten etujen mukaisia, vaan hyödyttävät ainoastaan teollisuutta ja ruokkivat aseellisia konflikteja”, sanoo Bram Vranken Vredesaktie-järjestöstä.

Komissio esittää varustelumenoille poikkeusta talouskurista

Luonnoksessa esitetään myös, että valtioiden vapaaehtoisia lisäpanostuksia tähän EU-rahoitukseen ei sisällytettäisi vakaus- ja kasvusopimukseen. Toisin sanoen niitä ei otettaisi huomioon 3 prosentin alijäämärajaan, jota EU-maiden pitää noudattaa. ”On erityisen järkyttävää, että samalla kun Euroopan kansalaiset joutuvat maksamaan kovan hinnan talouskurista arjessaan, niin julkinen rahoitus aseisiin katsottaisiin erityiskohtelun alaiseksi kun taas koulutus, terveys, sosiaalipuolen menot ja ympäristö nähdään taakkana”, lisää Francesco Vignarca Rete per il Disarmo -järjestöstä.

EU:lla on tärkeä rooli suurten haasteiden ratkaisemisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, ydinaseiden leviäminen ja lisääntynyt epätasa-arvo. Näitä ongelmia ei ratkaista investoimalla lisää aseisiin. Päinvastoin, korkeammat sotilasmenot tarkoittavat vähemmän varoja ratkoa näitä haasteita kestävällä tavalla.

Heikko poliittinen visio yhdistettynä teolliseen ohjaukseen ei tuota säästöjä

Puolustuspolitiikan pitäisi olla ulkopolitiikan väline, ei itseisarvo. ”Niin kauan kuin Euroopalla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa, on liian aikaista luoda yhteistä puolustusta. Vaikeudet saada aikaan yksimielisyyttä edes minimalistisen yhteisen sotilaallisen johtokeskuksen osalta kymmenen vuotta Lissabonin sopimuksen jälkeen on osoitus siitä, kuinka vähäistä yhteinen poliittinen tahto ja luottamus jäsenmaiden kesken on”, toteaa Laetitia Sedou ENAAT-verkostosta.

Ilman poliittista johtajuutta jäljelle jää teollisuuden politiikka. Lopputuloksena näemme pinon esityksiä, jotka edistävät aseteollisuuden yritysten etuja ja heidän haluaan viedä sofistikoituneita asejärjestelmiä julkisesti rahoitettuna EU-maiden ulkopuolelle. Tämä ei ole vain julkisten varojen tuhlaamista vaan tulee horjuttamaan globaalia vakautta pikemminkin kuin turvaamaan Eurooppaa.

”Euroopan unionia ja sen politiikkaa ei pidä militarisoida. Päinvastoin, EU:n vahvuus on ollut siinä, että se tuottaa turvallisuutta muilla keinoin kuin asevaraisesti”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Toisin kuin pääministeri Sipilä väitti kolumnissaan, sotateollisuuden sisällyttäminen EU:n budjettiin ei ole sen normalisointia. EU-rahan avaaminen sotilasteknologian prototyyppien kehittämiselle tarkoittaisi aseteollisuuden tuotekehityksen tukemista suoraan EU:n julkisista rahoista. Euroopan unionin ei pidä investoida kilpavarusteluun.



Lisätietoja

Helsingissä: tiedottaja Tuuli Vuori, Rauhanliitto

puh +358 40 099 8275

Brysselissä: Laëtitia Sédou, European Network Against Arms Trade

puh. +32.496.15.83.91 / laetitia@enaat.org

Eurooppalainen asekaupan vastainen verkosto (ENAAT, European Network Against Arms Trade, on vuonna 1984 perustettu verkosto. Siihen kuuluu 16 järjestöä 13 eri Euroopan maasta, 3 eurooppalaista tai maailmanlaajuista verkostoa sekä yksityishenkilöitä, jotka näkevät asekaupan uhkana rauhalle, turvallisuudelle ja kestävälle kehitykselle. Suomesta verkostoon kuuluvat Rauhanliitto ja Sadankomitea.