Jäähyväiset ydinaseille

Yhdeksällä maalla maailmassa on ydinaseita. Niin sanottuja virallisia ydinasevaltioita ovat Yhdysvallat, Venäjä, Iso-Britannia, Kiina ja Ranska eli samat maat, jotka ovat YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä jäsenmaita ja joilla on siellä veto-oikeus päätöksentekoon. Lisäksi ydinaseita itselleen ovat hankkineet myös Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea.

Mikäli nykyiset ydinasevallat eivät pysty sopimaan ydinaseiden täyskiellosta, on olemassa todellinen uhka, että joku uusi maa tai taho hankkii itselleen ydinaseen, siihen tarvittavaa ydinasemateriaalia ja teknistä osaamista. Myös sitä pelätään, että terroristit saisivat käsiinsä ydinasemateriaalia ja räjäyttäisivät niin kutsutun likaisen pommin.

Ydinkärkiä arvioidaan olevan yhteensä ydinasevaltioilla tänä päivänä yli 15 000. Niistä suurin osa on kahdella maalla, Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Kummankin maan ydinkärjistä arviolta noin 1800 on välittömästi käyttövalmiudessa. Viimeisten vuosikymmenien aikana on ollut useampi läheltä piti -tilanne, jolloin ydinasetta on vahingossa melkein käytetty.

Tämän päivän ydinaseet ovat tuhansia kertoja tuhovoimaisempia kuin toisessa maailmansodassa Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit hetkessä tuhonneet Yhdysvaltain pudottamat atomipommit.

Ydinräjäytyksestä tulee ensimmäisenä polttavan lämpöaallon lisäksi säteilyvaikutuksia ja vaikutuksia ilmakehän lämpötilaan. Sen lisäksi, että ydinaseilla voi tuhota kokonaisia kaupunkeja ja suuria alueita silmänräpäyksessä, niiden käyttö aiheuttaa syöpää ja sairauksia sukupolvien ajaksi. Tutkijoiden arvioiden mukaan ydinräjäytyksien seuraukset ilmakehään ovat täysin arvaamattomat ja voisivat aiheuttaa kokonaisia maanosia kattavan ympäristökatastrofin hetkessä.

Ydinaseet kiellettiin viimeisenä joukkotuhoaseena kansainvälisellä sopimuksella heinäkuussa 2017. Kuten esimerkiksi kemialliset, biologiset ja sokeuttavat aseet on kielletty, samoin tavanomaisemmista aseista nykyisin miinat ja rypäleaseet.

Kylmän sodan aikaisen kilpavarustelun aikana ydinaseet nähtiin enimmäkseen poliittisina aseina, joilla pidettiin yllä niin kutsuttua kauhun tasapainoa, pelotetta. Ydinaseet ovat edelleen täydessä toimintavalmiudessa vuoden jokaisena päivänä. Kaikki ydinasemaat ovat ydinaseriisunnan edistämisen sijaan kehittämässä ja uudistamassa ydinaseistustaan lähivuosina – uhka on edelleen todellinen.

Ydinsulkusopimus on ollut merkittävin ydinasevarustelua hillitsevä kansainvälinen sopimus. Siihen on sitoutunut suurin osa maailman valtioista, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Ydinsulkusopimuksessa ydinaseettomat valtiot sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita, mutta saavat käyttää ydinvoimaa energian tuotannossa. Ydinasevaltiot puolestaan lupaavat olla antamatta uusille valtioille ja tahoille ydinaseteknologiaa. Periaatteessa ne ovat sitoutuneet luopumaan ydinaseistaan. Koska ydinasevallat eivät ole täyttäneet omaa sitoumustaan ydinaseriisuntaan, eivätkä ole edes sitoutuneet aikatauluun ydinaseista luopumisesta, on koko ydinsulkusopimuksen merkitys heikentynyt.

Ydinaseiden hävittäminen ja kieltäminen kansainvälisellä sopimuksella on ainoa keino varmistaa, ettei ydinaseita käytetä enää koskaan. Neuvottelut ydinasekiellosta aloitettiin YK:ssa 27.3.2017, ja sopimus saatiin aikaan nopeasti jo 7.7.2017. Sopimus avautui allekirjoituksille YK:n yleiskokouksen aikaan 20.9.2017. Ydinaseet kieltävästä sopimuksesta ja siihen liittyvistä uutisista voit lukea kansainvälisen ydinasevastaisen kampanjan nettisivuilla.

Tietopaketti ydinaseista:

Mitä ovat ydinaseet?

Missä ja miksi ydinaseita on?

Ydinsulkusopimus ja ydinaseettomat vyödykkeet

YK kielsi ydinaseet

Mitä ydinsodasta seuraisi?

Mitä tapahtui Hiroshimassa ja Nagasakissa?

Ydinaseiden huolimaton käsittely

Lue myös:

Rauhanliitto: Ydinaseet

Pax-lehdessä julkaistuja artikkeleita ydinaseista

Lisätietoa:

International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN)

Goodbye Nukes -sivusto

ICAN Finland

Mayors for Peace

Reaching Critical Will