Blogi: Hyvää kansainvälistä ydinaseriisuntapäivää!

Tänään syyskuun 26. päivä vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä ydinaseriisuntapäivää. Päivän tarkoitus on muistuttaa meitä ydinaseiden tuhovoimasta ja tukea maailmanlaajuista ydinaseriisuntaa sekä ydinaseiden kieltämistä koskevien korkean tason neuvotteluiden aloittamista. Päivä muistuttaa myös vuoden 1983 läheltä piti -tilanteesta, joka toteutuessaan olisi tarkoittanut ydinsotaa ja miljoonien ihmisten kuolemaa. 26. syyskuuta 1983 neuvostoliittolainen everstiluutnantti päätti olla käynnistämättä vastaiskua Yhdysvaltoja kohti, vaikka hälytyslaitteiston mukaan viisi yhdysvaltalaisohjusta oli juuri laukaistu kohti Neuvostoliittoa. Hälytys osoittautui virheelliseksi.

Viime vuosina on entistä enemmän painotettu ydinlaukaisun – tahallisen tai tahattoman -  katastrofaalisia seurauksia koko ihmiskunnalle. Ydinaseiden humanitaarisia vaikutuksia korostavan liikkeen myötä on myös noussut ajatus ydinaseiden kieltosopimuksesta ainoana keinona kohti ydinaseiden hävittämistä. Vuonna 2007 perustettu ICAN – International Campaign to Abolish Nuclear Weapons on aktiivisesti ajanut ydinaseiden valmistamisen, hallussapidon ja käytön kieltämistä kansainvälisellä sopimuksella ja luonut valtioille painetta sopimusneuvotteluiden aloittamiseksi. Itävallan aloitteesta perustetun humanitaarisen vetoomuksen ydinaseiden kieltämiseksi onkin allekirjoittanut jo 127 valtiota. Suomi ei kuulu tähän joukkoon. Myös YK:n yleiskokouksen perustaman ydinaseriisuntaan keskittyvän avoimen työryhmän (Open-Ended Working Group) tänä syksynä aikaansaamassa loppuraportissa edellytetään, että YK:n piirissä aloitettaisiin vuonna 2017 neuvottelut laillisesti sitovan ydinaseet kieltävän sopimuksen aikaansaamiseksi. Suomi oli työryhmässä aktiivisesti mukana, mutta äänesti loppuasiakirjasta tyhjää.

Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä asema rauhanomaisten ja poliittisten ratkaisujen löytämisessä ja toteuttamisessa. Valtiollisten neuvottelujen ajautuessa umpikujaan voi kansalaisyhteiskunta valtioita helpommin purkaa tilannetta luomalla keskustelumahdollisuuksia, esittää uusia rohkeita avauksia ja painostaa valtioita kohti konkreettisia toimia. Tässä on myös suomalaisilla rauhanjärjestöillä tärkeä rooli.

Nora Westerlund

Hallituksen blogiin