Jopa 22 maailman 34 köyhimmästä maasta joko kärsivät aseellisesta konfliktista tai toipuvat siitä. Aseväkivalta vaikeuttaa konfliktin aikaista avustustyötä ja hidastaa siitä toipumista. Konfliktit tuhoavat elinkeinoja ja sitä kautta vievät mahdollisuuksia elintason kohentamiseen ja köyhyyden voittamiseen.

Aseväkivallan kustannukset terveydenhuollolle ovat myös suuret. Tämä on ongelmallista erityisesti maissa, joissa terveydenhuollon resursseja tarvittaisiin kipeästi myös perusterveydenhuollon turvaamiseen. Vammautuneiden asema on tästä huolimatta vaikea, sillä apuvälineet ovat kalliita ja niitä on hankalaa saada. Monet uhrit eivät esimerkiksi pysty poistumaan kotoaan ilman kantoapua.

Väkivalta ja turvattomuus vaikuttavat maiden talouteen myös laajemmassa mittakaavassa. Ulkopuoliset investoijat karttavat riskejä, joita liittyy väkivaltaiseen maahan suuntautuvaan sijoistustoimintaan. Kauppa kärsii kuljetusten takkuamisesta, ja konflikteissa kärsineen infrastruktuurin korjaaminen vie köyhältä maalta paljon rahaa jota tarvittaisiin myös muuhun. Matkailuelinkeino väkivaltaisessa maassa tulee pian mahdottomaksi, sillä jo levoton maine karsii turisteja.

Aseelliset konfliktit aiheuttavat myös nälänhätää. FAOn mukaan aseelliset konfliktit ovat suurin yksittäinen syy ruokapulaan.