
Sadankomitea ja Jarmo Pykälä 2010
Mihin maihin Suomi myy aseita? Miksi hallitus sallii aseiden viennin EU:n aseidenvientikiellon alaiseen maahan?
Suomen sota-asemyynti on kasvanut vuodesta 1998 vuoteen 2007 noin 40 prosenttia. Asetarvikkeiden lisäksi Suomi vei myös käsiaseita siviilikäyttöön ja erilaisia puolustustarvikkeiden komponentteja.
Selvitys paljastaa asekaupan ja kehitysyhteistyön välisen ristiriidan ja nostaa esille demokratian ja ihmisoikeuksien puolestapuhujan nurjan puolen.
Sadankomitean kustantaman, Ulkoministeriön kehitysviestinnän tuella rahoitetun Asevienti ja kehitys -selvityksen on tehnyt yhteiskuntatieteiden maisteri Jarmo Pykälä.
Kirja on tilattavissa Sadankomiteasta posti- ja toimituskulujen hinnalla tai ladattavissa pdf-tiedostona tästä.
Sadankomitean vanhoja julkaisuja jälleen saatavilla.
Maarit Sinerv&Peter Lodenius (toim): Sota sotaa vastaan! Työväenliikkeen sodanvastaisia tekstejä 1899 - 1940. Julkaistu Sadankomitean kymmenvuotisjuhlien yhteydessä 1973. 5 euroa
E.P. Thompson: Kylmän sodan tuolla puolen. 1983. 2 euroa.
End? Euroopan ydinsota vai ydinaseriisunta? E.P. Thompsonin ja muiden kirjoituksia ydinaseista ja rauhanpolitiikasta. 1982. 5 euroa.
Lue mitä Eurooppapolitiikasta sanottiin 90-luvun alussa:
Pekka O. Aro, Tuula Haatainen, Yrjö Hakanen, Antti Kivivuori, Matti Mikkola, Johannes Pakaslahti, Jouni J. Särkijärvi, Jyrki Tala ja Erkki Tuomioja: EY-SF. Puheenvuoroja Suomen Eurooppapolitiikasta 1/91. 2 euroa.
Johannes Pakaslahti: Turvallisuuspolitiikka ja yhdentyminen. Reunahuomautuksia suomalaiseen EY-keskusteluun. 199. 2 euroa.
Erkki Tuomioja: Europe and the Nordic Fringe. 1991. 2 euroa.
Heikki Lakkala&Timo Mielonen (toim): Erilaiset Euroopat. Arvioita Euroopasta ja turvallisuudest. 1994. 2 euroa.
Toimittanut Elina Turunen
Sadankomitean nuorisohankkeessa julkaistiin pasifistisen toiminnan opas, joka sopii niin nuorille kuin vanhemmillekin, joilla on halua tarttua toimeen. Julkaisun ensimmäisessä osassa käsitellään toiminnan perusasioita, kuten väkivallattomuuden periaatteita, ryhmätyöskentelyä ja tiedotusta. Toiseen osaan on koottu toimintaideoita ja käytännön vinkkejä katuteatterista ja rekvisiitan valmistamisesta erilaisiin tempauksiin.
Värikkääseen teokseen on kirjoittanut joukko eri alojen aktivisteja. Oppaassa on myös hyödynnetty kesällä järjestetyn kansalaistoiminnan kurssin sisältöjä. Teos on julkaistu Creative Commons -lisenssillä.
Toimittaneet: Senja Korhonen ja Pirjo Riihelä, 2008
"Pamfletti ”EU-Suomen turvallisuuspolitiikka” on tarkoitettu tuulettamaan Suomen ritualisoitunutta turvallisuuspoliittista ajattelua, nostamaan esille uusia näkökulmia ja antamaan eväitä valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta käytävään keskusteluun. Pamfletin julkaisijat Sadankomitea ja Rauhanliitto haluavat avartaa perspektiiviä. Suomen turvallisuutta ei voi käsitellä irrallaan muusta Euroopasta ja maailmanpolitiikasta. Viitekehys on Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Perusajatuksena on, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena tulee olla inhimillisen turvallisuuden edistäminen.
Kirjoittajat: Jaakko Ellisaari, Pertti Haaparanta, Kalle Kallio, Ari Kerkkänen, Markku Kivinen, Jan Koskimies, Laura Lodenius, Charly Salonius-Pasternak, Kalevi Suomela, Erkki Tuomioja ja Unto Vesa.
Toimittanut Maria Ruottu, 2007
Terrorisminvastaisen sodan aikakaudella tiedotusvälineiden luoma kuva islamista on yksipuolinen ja konfliktikeskeinen. Sadankomitean Rauha ja poliittinen islam -projekti pyrkii purkamaan länsimaiden ja islamilaisen maailman vastakkainasettelua sekä monipuolistamaan vallitsevaa islam-kuvaa. Tässä julkaisussa esittelemme maailman suurinta muslimimaata Indonesiaa esimerkkinä islamin monimuotoisuudesta. Kirjoittajat ovat aiheen suomalaisia asiantuntijoita sekä indonesialaisten järjestöjen ja lehdistön edustajia..
Toimittaneet: Senja Korhonen ja Johanna Sumuvuori, 2005
Siviilikriisinhallinnasta puhutaan paljon, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Tässä kirjassa EU:n instituutioita, valtionhallintoa ja kansalaisjärjestökenttää edustavat kirjoittajat tarjoavat kysymykseen vastauksia. Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkoston ja Sadankomitean aloitteesta syntynyt kirja soveltuu niin virkamiesten, tutkijoiden ja päättäjien kuin opiskelijoiden ja kansalaisjärjestöaktiivien tarpeisiin. Kirjassa käydään läpi Euroopan unionin siviilikriisinhallinnan historia, nykytila ja keskeiset tulevaisuuden haasteet.
Kirja on saatavilla myös sähköisessä muodossa osoitteessa www.siviilikriisinhallinta.org.
Editors: Senja Korhonen and Johanna Sumuvuori, 2005
Civilian crisis management is widely debated. What does it actually mean? Some answers are offered in this book, written by experts in civilian crisis management from the General Secretariat of the Council of the European Union, Finnish state institutions, and non-governmental organisations. Born out of an initiative by the Civil Society Conflict Prevention Network (KATU) and Committee of 100 in Finland, the book is useful for civil servants, researchers and politicians, as well as students and NGO activists. It analyses the history of the European Union civilian crisis management, its current state and future challenges.
The book can be found in an electronic form at www.siviilikriisinhallinta.org.
Vuoropuheluja naisiin kohdistuvasta väkivallasta: Indonesia, Jemen, Marokko ja Suomi
Toimittaneet: Suvi Arapkirli ja Hanna-Mari Savolainen, 2006
Rauhanasemalla järjestettiin 19.-20. syyskuuta 2005 kansainvälinen seminaari naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Seminaarissa asiantuntijat Indonesiasta, Marokosta, Jemenistä ja Suomesta keskustelivat naisiin kohdistuvasta väkivallasta eri näkökulmista. Seminaariesitelmien pohjalta on nyt koottu kirja yhteistyössä Amnesty Internationalin Suomen osaston kanssa.
Kirjoittanut: Pentti Linkola, 1960. Uusintapainos 1981
Linkolan pamfletti ilmestyi vuonna 1960 ja aiheutti valtavan kohun. Se on pasifismin ja nuoren rauhanliikkeen yksi perusteos. Sen merkitys Sadankomitean perustamiselle on kiistaton. Närkästystä herätti pamfletin peittelemätön kehotus aseistakieltäytymiseen. Siitä tehtiin ilmoitus Suojelupoliisille, joka ei ryhtynyt vielä tuolloin toimiin. Vasta yhdeksän vuoden kuluttua ns. yllytysjupakan yhteydessä Suopo aloitti aseistakiletäytyjien painostuksen.